Voiko kuvassa hämeenkylmänkukkaa syövä ötökkä (toukohärkä?) tuhota koko kasvin? Otin kuvan kolme vuotta sitten. Kahtena viime keväänä ei ole kukasta näkynyt jälkeäkään.

 
Kylmänkukan kukkia syövä ötökkä on todellakin isotoukohärkä (Meloe proscarabaeus). Hurjan näköistä jälkeä! Kömpelösti liikkuvat toukohärät heräilevät aikaisin keväällä, jolloin ravintoa on niukasti tarjolla. Ei siis ihme, että kylmänkukan mehevät kukat maistuvat, jos niitä kohdalle osuu.

Kasvit ovat yleisesti ottaen aika hyviä sietämään syödyksi tulemista. Kylmänkukallakin on syvälle ulottuva juurakko, jonka varassa se selviää satunnaisista menetyksistä, varsinkin, jos lehdet säilyvät koskematta. Huono puoli on, että toukohärän popsittua kukat ei synny siemeniä, joiden avulla kylmänkukkapopulaatio voisi uudistua. Pitkäikäiselle kasville satunnainen siementuoton menettäminen ei kuitenkaan ole kriittistä.

Lähisukulaisen ketokylmänkukan (Pulsatilla vulgaris) tiedetään olevan hyvin sopeutunut laidunnukseen. Se sietää jopa lampaiden, kanien ja myyrien aiheuttamia tuhoja. Kylmänkukkagurumme Pertti Uotila vahvistaa myös hämeenkylmänkukkien kestävän syömistä, joskin joillakin paikoilla hän epäilee hirvieläinkantojen olevan liian tiheitä – etenkään metsäkauris ei turhia nirsoile.

Uskoisin, että kysyjän kylmänkukat ovat viettäneet lepovuoden maan alla tai syy niiden häviämiseen on joku muu kuin toukohärkä. Toukohärkien jännittävästä maailmasta kirjoitti Tapio Kujala.

Lukijan kuvassa on tarkemmin liilakylmänkukka, hämeenkylmänkukan (iso kuva) ja kangasvuokon risteymä. Kuva: Tarja Parikka

hämeenkylmänkukkakangasvuokkokylmänkukkaliilakylmänkukkatoukohärkä

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!