Puutiaisten parittelu voi näyttää siltä, kuin punkki loisisi toisella punkilla.

Kukat maistuvat kuoriaisille ja isommillekin eläimille.

Opi tunnistamaan tervalepän ja harmaalepän lehdet.

Opi tunnistamaan rauduskoivun ja hieskoivun lehdet.

6.5.2021

Kesän korvalla nuoret kontiaiset joutuvat nousemaan maan pinnalle etsimään omaa reviiriä. Matka ei ole helppo.

6.5.2021

Tunturihaukka oli vuosisadat arvostetuin metsästyshaukka kuninkaiden hoveissa. Nykyajan haukkamies ylistää ylväintä siivekästä villitunturissa.

6.5.2021

Täydellinen muodonmuutos oli evoluution suuri harppaus. Perhosen nousu siivilleen on kiehtonut tutkijoita jo vuosisatoja, mutta hyönteiset eivät ole vieläkään paljastaneet kaikkia salaisuuksiaan.

6.5.2021

Puiden hiirenkorvat ja kukinnot ovat odotettuja kevään merkkejä. Silmujen valmistautuminen kevääseen on kuitenkin alkanut jo syksyllä.

6.5.2021

Suomen selkärankaisista silakka on yhteispainon mestari. Ihminen häviää selvästi silakalle ja nauta ihmiselle.

Leikkokukan hiilijalanjäljestä iso osa muodostuu kasvattamisesta.

6.5.2021

Mitä on selvinnyt punakylkirastaan murteista ja miten eri laulutavat syntyvät? Musiikkitieteilijä Topi Linjama selvitti.

6.5.2021

Youtube-videoita julkaiseva Risto Viitanen haluaa innostaa ihmisiä pyöräilyn pariin.

6.5.2021

Markus Sirkka lähti kajakillaan Suomenlahden toukokuuhun, jossa linnut juuri matkasivat kohti kaukaisia pesimäseutujaan.

Keväisessä lehdessä tarkastellaan toukan muodonmuutosta perhosesta, kaivaudutaan maan alle kontiaisen perässä, kurkataan kompostiin ja kajakoidaan ihastelemaan Suomenlahden arktista lintumuuttoa.

Kevätkiireiden keskelläkin sisilisko paistattelee päivää kivellä tai kuistin portaalla. Mutta ei ilman aurinkosuojaa.

6.5.2021

Ville Lähde kertoo, miten hänestä tuli osa puutarhaansa – ei enää sen hoitaja.

EU:n biodiversiteettistrategian 2030 yksi tavoite on suojella kaikki vanhat metsät EU:n alueella. Suomessa luulisi olevan helpointa aloittaa valtion mailla sijaitsevista vanhoista arvometsistä. Jokin jumittaa, mutta mikä?

Monet lajit ovat paikkauskollisia. Eläimillä on reviirit, linnut palaavat samoille pesintäpaikoille, vaelluskalat syntymäjokiinsa. Vain ihminen sivuuttaa lähi­ympäristönsä, matkustaa kauas päästäkseen ”luontoon”. Lue tai kuuntele Riikka Kaihovaaran kolumni.

Ihmiset ovat riippuvaisia ympäröivän luonnon runsaudesta ja hyvinvoinnista.

Mitä lajeja sinun pihanurmikostasi löytyy?