Vesi alkaa jäätyä, kun se on ensin jäähtynyt nolla-asteiseksi, ja sitten ilma pakastuu. Kovalla pakkasella jäätyminen on nopeampaa, koska silloin on usein myös tyyntä. Nollakelit ja varsinkin tuuli hidastavat jääkannen muodostumista.

Alkutalvi oli tavallista kylmempi. Itsenäisyyspäivän jälkeen jään laajuus Itämerellä hipoi alkutalven 2011 ennätystä, kertoo Ilmatieteen laitoksen merijääasiantuntija Jouni Vainio. Mutta sitten sää lauhtui. Merijää laajenee kuitenkin äkkiä, kun vesi on kerran jäähtynyt.

Vainio kertoo, että keskitalvella jään määrä harvoin vähenee, mutta sen laajuus vaihtelee. Välillä pakkasjaksot muodostavat laajoille alueille uutta ohutta jäätä, jota tuulet rikkovat ja kasaavat sään lauhtuessa. Sama määrä jäätä asettuu paljon pienemmälle alueelle.

Pitkän ajan ennuste povaa meille hieman tavanomaista lauhempaa talvisäätä, mikä voi merkitä joko tasaista ”ikuista marraskuuta”, tai kunnon pakkasjaksojen ja leutojen jaksojen vaihtelua. Siksi pitkän ajan ennusteiden perusteella on vaikea povata millainen jäätalvesta lopulta tulee.