Tähän aikaan vuodesta metsäsopulilla on pientä kiirettä. Talvi on edessä, ja se vaatii erityisvalmisteluja. Sopuli rouhii kynsi-, seinä- ja kerrossammalkasvustoja ja kätkee sammalsilppua pieniin koloihin sekä runkojen ja kivien alle jääviin onkaloihin.

Metsäsopuli on jäänyt monelle sukulaistaan tunturisopulia vieraammaksi. Laji on harvinainen, ja se välttää helposti marjastajien ja sienestäjien katseet paksusammaleisessa ikikuusikossaan. Sopulit piilottelevat kaatuneiden puunrunkojen alla ja vilistävät sammalmättäiden sisällä.

Asiaan vihkiytyneelle harrastajalle lajin läsnäolon paljastavat parhaiten juuri parturoidut sammalmättäät ja mättäitä kirjovat pienet tasapaksut papanat.

Metsäsopulin erikoisuus on voimakkaasti vinoutunut sukupuolijakauma. Osa emoista synnyttää vain naaraspoikasia sillä seurauksella että naaraita on jopa kolme kertaa niin paljon kuin koiraita. Sopulin strategiassa ”puuttuvat” koiraat tekevät tilaa paremmalle poikastuotolle. Yksi koiras voi paritella usean naaraan kanssa, ja kun naaraita on paljon, jälkeläistuottokin on hyvä.

Metsäsopulikannan ylä- ja alamäet ovat yltiörajuja: huippuvuotta seuraa yleensä täydellinen romahdus. Metsäsopulien huippuvuodet osuvat yksiin myyrähuippujen kanssa, mutta sopulit eivät kuitenkaan runsastu kaikkien myyrähuippujen aikana.

Kun kannat ovat tiheimmillään, sopulit saattavat lähteä liikekannalle. Vaellukset ovat kuitenkin melko pienialaisia, ja ne huomataan yleensä vasta kun kuolleita eläimiä alkaa löytyä metsäteiden varsilta tai pihoilta. Viimeisin vaellus koettiin vuosina 2014–2015 Itä-Suomessa ja Suomenselällä. Vuonna 2016 metsäsopuleita nähtiin professori Heikki Henttosen mukaan paikoin Metsä-Lapissa.

Metsäsopuli

Myopus schisticolor

Tuntomerkit: Sopulit kuuluvat myyriin. Metsäsopuli on metsämyyrän kokoinen, mutta hyvin lyhythäntäinen. Sen turkki on sinertävän harmaa, ja selän takaosassa on punaruskea laikku, joka joskus ulottuu kapeana niskaan saakka.

Levinneisyys: Metsäsopuli esiintyy lähes koko maassa. Lajin esiintyminen on kuitenkin laikuttaista ja sitä rajoittavat sopulin tarkat elinympäristövaatimukset.

Lisääntyminen: Metsäsopulikannat vaihtelevat paljon vuodesta toiseen. Sopulit saavat talven jälkeen ensimmäiset poikaset touko-kesäkuussa, ja sen jälkeen pesueita syntyy vielä 2–4. Nousuvaiheessa ne voivat lisääntyä talvellakin, jos lumiolosuhteet ovat suotuisat. Ensimmäisen pesueen naaraspoikaset ehtivät lisääntyä vielä saman kesän aikana. Poikasia syntyy kerralla vain 2–6.

Elinympäristö: Metsäsopuli on paksusammalisten vanhojen kuusimetsien spesialisti. Se syö sammalia ja suosii metsiä, joissa on piilopaikkoja tarjoavia kaatuneita puita tai oksaryteikköjä sekä kosteampia painanteita kesäravinnon tarjoajiksi.

Tiesitkö? Vinoutuneen sukupuolijakauman aiheuttaa mutaatio X-kromosomissa. Mutaatio peittää Y-kromosomissa olevan koirastekijän toiminnan. Tämän seurauksena osa yksilöistä on perimältään koiraita mutta luonteeltaan ja elintoiminnoiltaan lisääntyviä naaraita. Nämä XxY-naaraat synnyttävät vain naaraita.

metsäsopuliViikon laji