YK:n luontokokous Kanadan Montrealissa päättyi jouluviikolla. Sopimuksessa linjattiin pitkän aikavälin päämäärät, jotka toteutetaan 2050 mennessä. Ne koskevat muun muassa ekosysteemien toimintakyvyn turvaamista ja luonnon hyödyntämisen laskemista kestävälle tasolle.

Päämäärien lisäksi linjattiin 23 tavoitetta, joista osa on tuttuja EU:n biodiversiteettistrategiasta. Esimerkiksi sekä maa- että merialueista 30 prosenttia tulee suojella ja 30 prosenttia ennallistaa.

Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sanoo, että tulevien suojelualueiden tulee olla luontoarvoiltaan keskeisimmät alueet.

”Emmehän me halua, että paperilla suojellaan mitä tahansa tarvittavat 30 prosenttia”, hän linjaa. Muutenkin von Weissenberg odottaa, että sopimuksen toimet otetaan päätöksenteon keskiöön ja niiden huomioimisesta tehdään valtavirtaa – kaivostoiminnasta kalatalouteen ja metsäteollisuuteen.

Marina von Weissenbergin mukaan suojeluasioissa Suomi on kokoaan suurempi.

”Olemme olleet EU:ssa aktiivisesti mukana tekemässä sopimusta ja vaikuttaneet sen linjauksiin”, hän kertoo.

Sopimusta ollaankin viilattu pitkään, yli kolme vuotta. Pandemia viivästytti ja muutti prosessia.

Kevään hallitusneuvotteluihin von Weissenbergillä on kolme toivomusta.

Ensinnäkin Suomeen tarvitaan kaiken kattava laki luonnon monimuotoisuuden elvyttämisestä ja säilyttämisestä.

”Luonnonsuojelulaki ei yksin riitä valtavirtaistamisen osalta”, hän sanoo.

Toiseksi hän toivoo metsälain uudistamista ripeällä aikataululla.

”Ne uudistukset, jotka aikaisemmin tehtiin, eivät tuottaneet luonnon monimuotoisuuden kannalta toivottuja tuloksia.”

Kolmas seikka on, että luontosopimuksen tavoitteet tulee kirjata läpäisevästi hallitusohjelmaan.

”Meillä on faktat. Nyt tarvitaan johtajuutta ja kova poliittinen tahtotila.”

 

Marina von Weissenberg. Kuva: Jani Laukkanen

Suomen pääneuvottelija YK:n luontokokouksessa, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, ympäristö-ministeriö:

”Tätä sopimusta pitää alkaa panemaan toimeen NYT.”

Yhteiskunnassa täytyy saada aikaan systeeminen muutos.
Jotta luontokato saadaan pysäytettyä, pitää ymmärtää, että se edellyttää mittakaavan nousua sekä Suomessa että maailmalla. Se tarkoittaa, että luonnon ja luontopääoman arvostus pitää nostaa uudelle tasolle. Luonnon monimuotoisuuden pitää olla päätöksenteon keskiössä.

Haitallisten tukien määrä tulee selvittää.
Haitallisista tuista saadaan lisäresursseja luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen ja saadaan toimintaa muutettua siten, että luontokato vähenee. Edellisen selvityksen mukaan haitallisia tukia maksettiin yli kolme miljardia euroa.

Sopimuksen tavoitteet tulee toteuttaa läpäisevästi.
YK:n luontosopimuksella pitää olla vaikutuksia lainsäädäntömuutoksiin, kuten metsälain uudistamiseen, hiilinielupolitiikkaan ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

CBDluontokatoMontrealYK:n luontokokous

Tunne luontosi

Tilaamalla Suomen Luonnon pysyt ajan tasalla luonnon tapahtumista ja tuet suomalaisen luonnon suojelua.
Digiarkistossa näköislehtinä lähes koko lehden 81-vuotias historia.