Etelä-Suomessa lumi on vähissä, joten lähdimme lasteni kanssa etsimään lunta Keski-Suomesta ja igluretkelle Leivonmäen kansallispuistoon.

Harjujärveä kiertävillä harjuillakin lumi hupeni jo silmissä, mutta varjoisasta lahden pohjukasta löytyi lunta vielä liki puoli metriä. Se riittää mainiosti iglutarpeiden haalimiseen. Lisäksi vieressä oli Metsähallituksen laavu sekä polttopuuvaja käymälöineen, joten parin yön retkeily onnistuu leppoisasti.

Lumen alla oli jokunen sentti vettä, joten rakennuspaikaksi valittiin hiukan ympäristöä korkeampi kumpare. Samalla iglun lattia tuli ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Asiaa paransi vielä iglun pohjalle tiiviisti tampattu lumikerros, mikä samalla eristi maasta.

Rakentaminen kävi kätevästi iglumestari Matti Verkasalolta lainaksi saadulla iglumuotilla. Muotti on muovisista osista koottava laatikko, mikä täytetään lumella ja siirretään pala palalta eteenpäin. Laatikon päätyyn merkitty kaltevuuskulma on hyödyllinen, sen mukaan iglun seinät tulevat sopivaan kulmaan. Viimeiset kolme isoa palaa lohkottiin hangesta ja niillä peitetään katto. Lopuksi päälle heiteltiin lapiolla lunta peittämään raot. Ilmanvaihdosta huolehdittiin tekemällä kattoon kaksi reikää. Rakentamista auttoi lämmin sää ja vetinen lumi, mikä pakkautui tiiviisti laatikkoon. Yöllä iglu ja sen ympäristö jäätyivät kivikovaksi.

Muotti auttaa iglun rakentamisessa. Kuva: Markus Sirkka

Icebox-iglumuotti toimii myös muotin kuljetuspakkauksena. Kuva: Markus Sirkka

Iglun kasaamista oli harjoiteltu kotipihalla pari viikkoa aiemmin, joten rakentamiseen oli ”vankkaa” kokemuspohjaa. Harjoittelu on suositeltavaa ennen pitemmille igluretkille lähtöä, silloin kenttäoloissa säästyy mahdollisilta yllätyksiltä.

Viiden tunnin ja muutaman evästauon jälkeen iglu oli muuttovalmis. Lattialle levitettiin vettähylkivä kangas, sen päälle avaruuslakana ja makuualustat ja lopuksi vielä makuupussit. Kynttilä valaisi ja loi tunnelmaa.

Yöllä pakkanen kiri liki kymmeneen asteeseen, mutta sisällä lämpötila pysyi miellyttävässä nollassa. Ei olisi haitannut vaikka lämpötila olisi pudonnut asteen pari pakkasellekin – varusteet pysyisivät silloin kuivempina, mutta hyvin pärjättiin.

Kaikille ei riittänyt talvimakuupusseja, joten käytimme vanhaa kahden pussin kikkaa ja yhdistimme ohuemman kesä- ja kolmenvuodenajan pussit. Hyvin niissä tarkeni, piti vähän päälipussin vetoketjua avatakin, että ei tullut kuuma. Aamulla makuupusseihin kertynyt kosteus tuuletettiin jo mukavasti lämmittävässä kevätauringossa.

Makuupussit tuulettumassa iglussa nukutun yön jälkeen. Kuva: Markus Sirkka

Seuraavana päivinä keskityimme retkeilyyn ja pilkkimiseen, kun tukikohta ja yöpymispaikka olivat jo valmiina. Parhaiten iglu sopiikin usean retkipäivän perusleiriksi tai kotipihan leikkipaikaksi, kunhan huomioi sään ja iglun kestävyyden.

Yöpakkaset pitänevät huolen siitä, että Harjujärven iglu pysyy yöpymiskunnossa vielä ainakin alkuviikon.

Pakkasyön aikana iglu jäätyi kivikovaksi. Kuva: Markus Sirkka