Viron Yleisradion kanavalta "Klassika Raadiosta" kuulin suorana lähetyksenä Tartun Vanamuiseteatterista 6.10.2024 tämän vuoden Tubin-festivaalin päätöskonsertin. Konsertin lisäksi kuuntelin radiosta useita tarinoita Eduard Tubinista ja arviointia hänen musiikistaan. Klassikkaraadion ohjelmat käsittävät hyvin monipuolisesti ja kiinnostavasti kaikki musiikin genret ja suoria lähetyksiä konserteista on runsaasti.
Töyhtöhyyppiä on runsaasti Viron syyspelloilla. Kuvat: Samuli Haapasalo
Tähän blogiin nostan erityisesti sen, että Peipsijärven lammaslaitumilla poikasena paimentanut merkittävä virolainen säveltäjä Eduard Tubin valokuvasi luontoa jo 1930-luvulla. Hän valokuvasi luontokuvakokoelman ja kuunteli lintujen laulua.
Virossa on usein näin. Linnut tunnetaan ja seurataan niitä vuoden kierrossa. Luonto on virolaisille tärkeä. Vuodenajat koskettavat ja ihmisillä on aktiivinen luontosuhde.
Myös kirjailijat ja runoilijat sekä kirjoittavat että keskustelevat usein luonnosta. Hyvä esimerkki on edesmennyt Jaan Kaplinski. Tai Tõnu Õnnepalu, tunnettu ja paljon julkaissut nykykirjailija. Hän on biologi ja linnut esiintyvät monasti hänen teoksissaan.
En tiedä, saiko Tubin luontokuvakokoelmansa mukaan, kun hän pakeni v. 1944 Ruotsiin. Toivon, että sai. Hänen luova työnsä jatkui vuoteen 1983 ja hänen sinfonioitaan ja muita teoksiaan soitetaan nyt eri puolella maailmaa ja niistä on hyviä levytyksiä.
Kun kiertelin konsertin aikaan Viron maaseudulla, kuuntelin samalla koko konsertin. Blogin kuvat olen ottanut konsertin aikana. Ensimmäisenä konsertin ohjelmassa oli Tubinin 9. sinfonia. Tavallaan yksinkertaisista aineksista ja teemoista nouseva mestarillinen, hyvin omaperäinen teos. Harvalla tunnetulla säveltäjällä on yhdeksää sinfoniaa. Konsertissa soitettiin myös yhden heistä tsekkiläisen Antonin Dvorákin 9. sinfonia ”Uudesta maailmasta”.
Syyspukuinen suokukko, takana yllättäen kaksi taivaanvuohta
Näiden lisäksi ohjelmassa oli Viron Hiidenmaan (Hiiumaa) saarella asuvan säveltäjä Erkki-Sven Tüürin konsertto huilulle ja orkesterille. Se oli huikea ja hurja teos, jossa huilusolisti ulottui soittimellaan suorastaan teknisiin äärettömyyksiin voimakkaassa tulkinnassaan. Erkki-Sven Tüür asuu suojelumetsän kainalossa. Metsäpolku johtaa hänet metsän halki Väinameren rannoille. Siellä hän on myös valokuvannut levyihinsä rantojen maisemaa. Monet hänen uusista teoksistaan saavat ensiesityksen Lontoossa, New Yorkissa ja muissa musiikin suurissa keskuksissa, välistä myös Helsingissä ja toki Tallinnassa.
Taivaanvuohia näkee joskus peltolampareilla, ei yleensä näin esissä. Cyrillus Kreek tunsi vielä piileskelevämmän kurpan, Virossa harvinaisen jänkäkurpan, kun se saapui hänen kotinsa viereiselle Haapsalun Väike viikille.
Vielä mainitsen kolmannen virolaisen säveltäjän, jolla oli niin monien tapaan erityisen läheinen suhde luontoon, haapsalulaisen Cyrillus Kreekin. joka myös tunsi todella hyvin linnut. Jos jonkun linnun laulu kuitenkin jäi Kreekiltä tunnistamatta, hän kirjoitti laulun talteen nuottipaperille ja selvitti määrityksen luonnontieteen professorin avulla.
Virolaiseen klassiseen musiikkiin, jossa on paljon kiinnostavia nykysäveltäjiä, mutta myös kaikkiin muihinkin musiikin genreihin kannattaa tutustua myös virolaisen luontosuhteen kannalta.