Kuten tiedämme, on hallitus valmistellut uutta maakuntamallia jo jonkin aikaa. Kävin 6.3. Ville Niinistön ja Satu Hassin medialounaalla. Entiset ympäristöministerin esittelivät huolensa siitä, mitä ympäristöhallinnolle käy.

Jo ennen maakuntauudistusta hallitus on heikentänyt ympäristöhallintoa. Tällä hallituskaudella ympäristöministeriön budjettia on leikattu, METSO-ohjelmalta ja luonnonsuojelulta viety rahoitusta.

Kaavoituksen valvontaa on heikennetty myös. ELY-keskusten kaavoituksen valitusoikeutta on rajattu eikä maakuntakaavoja enää hyväksytetä ympäristöministeriöllä. Aikaisemmin ELY-keskuksen valituksia kaikista kaavojen valituksista oli vain neljä prosenttia. ELYn valitukset ovat olleet aiheellisia sillä 80 prosenttia valituksista on hyväksytty.

Juha Sipilän hallitus on puhunut hienoja mielikuvia herättäen biotaloudesta. Todellisuus on tämän suhteen hyvin irvokas. Metsähakkuut lisääntyvät ja turpeen nosto on tuettua, mikä on ilmastonmuutoksenkin kannalta kammottava tilanne.

Niinistö kertoi medialounaalla, että Vihreät ovat ajaneet kestävää metsätaloutta ja puun käyttöä. Heidän mukaansa se tarkoittaisi sitä, että puuta käytettäisiin pitkään kestäviin, laadukkaisiin ja hintaviin tuotteisiin. Puun kasvatus polttoa varten on ilmastolle ja taloudelle typerää.

Hallitus on myös suosinut turpeenottoa ja heikentänyt liito-oravien suojelua. Se on luonut yrityksille päästökauppakompensaatiojärjestelmän eli maksanut yrityksille päästöoikeuksien ostamisesta aiheutuneiden kustannusten takia.

Maakuntamallin myötä ELY-keskuksista luovuttaisiin. Niiden virkamiehet siirtyisivät maakuntiin sekä uuteen Lupa- ja valvontavirastoon (Luova). Aluehallintovirasto (AVI), joka nykyään myöntää luvat, yhdistettäisiin myös Luovaan. Ongelmallisen tästä tekee se, että Sipilän hallitus haluaa poistaa viranomaisten valitusoikeuden tärkeimmissä asioissa. Tämä muodostaa suuren uhan ympäristölle.

Ongelma muodostuu siitä, että hankkeita suunnittelevat ja lupia myöntävät tahot eivät aina tunne tai ymmärrä ympäristö- ja luonnonsuojelulainsäädäntöä. Lupia saatetaan myöntää puhtaasti elinkeinollisin perustein, jolloin ympäristö jää jalkoihin. Varaventtiilinä tähän on ollut se, että yleistä etua valvova viranomainen on voinut valittaa luvasta. Uudessa Luovassa virkamiehet eivät voisi valittaa toisen virkamiehen antamasta, mahdollisesti lain vastaisesta luvasta. Tätä yleisen edun valvonnan murenemista on vastustanut myös korkein hallinto-oikeus. Käytännössä kyse on paitsi siitä, että luonnonsuojelun tila heikkenee, niin lupia saatetaan myöntää lainvastaisille ratkaisuille ilman, että viranomainen pääsee asiasta valittamaan.

Medialounaalla Satu Hassi teki terävän huomion.

”Jos valvonta ja valitusoikeus otetaan viranomaisilta pois, on se vähän sama kuin lakkautettaisiin syyttäjälaitos; laki on edelleen olemassa, mutta sen toteutumista valvovat kansalaiset itse.”

Jos yleisen edun valvontaa ei paranneta esimerkiksi varmistamalla itsenäinen vahva ympäristöviranomainen, on riskinä uusien talvivaarojen syntyminen, virkistys ja retkeilyalueiden hupeneminen ja uhanalaisten lajien häviäminen.

ELY-keskuksienkin perustamista kritisoitiin aikanaan. Talvivaaran kaivos on esimerkki siitä, minkälaisia ongelmia voi ilmetä kun yhdistetään elinkeino- ja ympäristöviranomaiset saman viraston alle. Uudessa Luovassa ympäristöhallintoa kuitenkin hajautetaan ja heikennetään entisestään.

Sipilän hallituksessa on nähty ympäristöhallinto jonkinlaisena hidasteena, kulueränä ja asioita hankaloittavana asiana. Todellisuudessa toimiva ympäristöviranomainen on hyväksi taloudelle. Yritykset joutuvat innovoimaan ja järjestämään toimintansa kaikinpuolin ammattimaisesti, mikä edistää myös taloutta. Jos yleisen edun valvontaa ei saada tarpeeksi vahvasti mukaan uudistukseen, on Suomi Niinistön mukaan Venäjän tiellä.

Niinistön ja Hassin medialounasta seurasi useita kirjoituksia aiheesta ja keskustelua twitterissä. Suomen luonnonsuojeuliiton ympäristölakimies Pasi Kallio tiivisti ison kuvan tunnelmia twiitissään.

Puheissa vastuullisuutta, ekologista kestävyyttä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, teoissa laillisuusvalvonnan heikentämistä, jäämerenrataa ja norminpurkua. Joku ei täsmää. #luova #maakuntauudistus #jäämerenrata

— Pasi Kallio (@PasiKallio5) 10. maaliskuuta 2018

Oheisista Suomen luonnonsuojeluliiton videoista voi päästä kärryille maakuntauudistuksen ympäristövaikutuksista.