Kello on puoli seitsemän. Pakkanen kirvelee poskipäitä. Olen Vuosaaren sataman alueella, matkalla todistamaan auringonnousua. Yksi Helsingin luontohelmistä on karun teollisen satama-alueen vieressä. Auringonnousun ranta ja kilometrin pituisen muurin päädyssä oleva näköalapaikka eivät ole kovin laajassa tiedossa. Aamun hämärä alkaa hiljalleen väistymään ja taivas vaalenee vaalenemistaan. Ajattelen, että olisi pitänyt tulla puoli tuntia aiemmin.

Paikka sijaitsee meren rannalla Vuosaaren sataman koillispuolella. Tästä itäänpäin näkyy Granön saari. Melkein suoraan pohjoisessa on Östersundom. Näköalapaikalta suoraan eteenpäin kaakonsuunnassa horisontin peittää Mölandetin saari. Sen takaa aurinko nousee ihan pian.

Näkymä Auringonnousunrannan näköalatasanteelta. Kuva: Juhis Ranta

Vaikka pakkanen vihloo kasvojani, olen silti siitä iloinen. Etelä-Suomessa ei ole ollut pitkään aikaan kunnollista talvea. Ilmastonmuutokseen on herätty laajasti aivan liian myöhään. Olen kuitenkin optimistinen. Tämä auringonnousu olkoon symbolina viimeaikojen hyville ilmasto- ja ympäristöuutisille.

Tiedelehti Naturessa julkaistiin tutkimus, joka ennustaa, että maapallo ei lämpenisikään niin paljon kuin on pelätty. Ilmastotutkijoiden yhteisö on kuitenkin kritisoinut uuden tutkimuksen laskelmia yksinkertaistetuiksi. Vaikka laskelma pitäisikin paikkansa, niin se ennustaa silti yli kahden asteen lämpenemistä. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimus tähtää siihen, ettei ilmasto lämpenisi yli 1,5 astetta. Ilmastotyön täytyy siis jatkua edelleen.

Kuu laskeutumassa Auringonnousunrannan toisessa päässä. Kuva: Juhis Ranta

Taivas valkenee edelleen. Huomaan, että selkäni takana, täysin päinvastaisessa suunnassa auringosta, taivaalla on unilleen painumassa punertava kuu.

Hyviä ympäristöuutisia on saatu myös Saimaalta. Metsähallitus arvioi, että kuutteja saattaa syntyä tänä vuonna jopa 90. Se on enemmän kuin koskaan saimaannorpan kantalaskentojen aikana, jotka alkoivat 80-luvun alussa.

Aurinko on juuri noussut puiden yläpuolelle. Kuva: Juhis Ranta

Seison näköalatornin kärjessä ja aurinko on jo noussut pilvien yläpuolelle. Päätän kävellä jään yli viereiseen saareen. Jäällä näkyy muutama rusakon papana ja runsaasti jälkiä ristiin rastiin.

Mieleen tulee hieno ympäristöuutinen tammikuulta. Suuresta osasta Eurooppaa sukupuuttoon metsästetty susi on runsastumassa. Susilauma havaintoja on tehty ensimmäistä kertaa satoihin vuosiin muun muassa Tanskassa ja Belgiassa. Susiviha on ollut suurta myös muualla kuin Suomessa. Pelolle ei ole ollut oikein katetta. Suomessa ihmisen kimppuun susi ei ole käynyt yli sataan vuoteen ja Länsi-Euroopassakin viimeksi vuonna 1974 Espanjassa.

Liikenne on yksi merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Mieleen juolahtaa uutinen dieselautojen suosion vähentymisestä. Rooma on ilmoittanut kieltävänsä dieselautot keskusta-alueella vuodesta 2024 lähtien ilmansaasteiden vuoksi. Voisiko kielto astua voimaan aikaisemmin? Siirtymäajat ovat eri toimijoille reiluja, mutta ilmasto- ja ympäristötyöllä alkaa olla jo kiire.

Aurinko on noussut ja valaisee Kalkkisaaren. Kuva: Juhis Ranta

Varpaita alkaa jo paleltaa paksuista sukista huolimatta. Aurinko nousee korkeammalle. Kasvit näyttävät hyvältä kuvissa kun taustalla on vastavalo. Pelkään taivaan palavan puhki kuvissa.

Vaikka hyviä ympäristö- ja ilmastouutisia ilmestyykin aina välillä, on edelleen enemmistössä huolestuttavat merkit. Metsiä hakataan, maailman ylikulutuspäivä aikaistuu joka vuosi ja kalastuskiintiöitä myönnetään meriin aivan liikaa. Tarvitsemme välillä kuitenkin muistutusta siitä, että myös positiivisia kehityskulkuja on havaittavissa.

Auringonvalo heijastuu jään pinnasta. Kuva: Juhis Ranta

Aurinko heijastuu kauniisti jäästä. Vaikka varpaita ja poskipäitä paleltaa, se ei haittaa. Mieltä lämmittää se, että meillä on vielä oikea talvi. Palaan kotiin Vuosaareen juomaan aamukahvia.