Metsähallituslaissa ehdotetut aluesiirrot osuvat Ylä-Lappiin ja koko rannikolle. Monenlainen hyödyntäminen voi näin uhata suomalaista tunturi- ja meriluontoa ja saamelaisten kotiseutualuetta.

Metsähallituslain suurin asia on maan ja vesialueiden hallinnan siirtyminen talon sisällä. Yhteensä 26 000 neliökilometriä alueita siirtyy lakiesityksen mukaan pois Luontopalvelujen taseesta. Se on Sloveniaa tai Israelia suurempi tai Belgiaa hiukan pienempi alue.

Missä nämä alueet ovat? Yle näytti niistä kartan muutama päivä sitten. Rannikon suuri reunus hallitsee karttaa ja siirtoa. Heti näkyy myös, että Ahvenanmaan alueet eivät kuulu tähän, vaan ne ovat maakunnan hallussa.

Ote Ylen julkaisemasta metsähallituslakikartasta.

Ote Ylen julkaisemasta kartasta.

Toinen keskittymä näkyy Ylä-Lapissa. Siellä on 3600 neliökilometriä luontopalvelujen hallinnoimia luontaistalousalueita ja 400 neliökilometriä virkistysmetsiä. Virkistysmetsiä on Inarista, Saariselältä ja Lemmenjoelta Jyppyrästä, Ounasjärveltä sekä Vaamanseisomapäästä

Näihin alueisiin voi tutustua tarkemmin Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa ja sen karttaliitteessä. Esimerkiksi valokuvaaja Antti Haataja on kirjoittanut niistä aiemmin.

Ylä-Lapin kartan löytää tästä linkistä.

Kartta hätkähdyttää. Näkyy, miten kaikille tutut tienvarsien luontoalueet ja esimerkiksi Tenon kupeet kuuluvat siirtyviin maihin. Luontopalvelujen luontaistalousalueet päätyisivät niin sanottuun kolmanteen taseeseen, jolla ei tässä vaiheessa ole tuottovaatimusta.

Utskoki MH:n Luonnonvarasuunnitelmassa

Esimerkki Luontopalvelujen luonnonhoitoalueista (vaalean ruskea alue, aleiden värit kuvattu alla).

Metäshallitus LVA legend

Virkistysmetsät menevät esityksen mukaan suoraan tuoton alle. Uhkina voivat olla hakkuut ja mökittäminen. Mutta myös luontaistalousalueilla on pari miljoonaa kuutiota männiköitä, jotka voivat alkaa kiinnostaa Metsähallituksen hakkuuväkeä uudella tavalla.

Tosin on vakuutettu, että alueiden siirto ei tarkoita mitään ja ministeri Tiilikainen on tiettävästi antanut ymmärtää, että ainakaan tämä hallitus ei aktivoi niiden käyttöä.

Karttaa katsoessa tulee silti hiukan ave-caesar-mortituri-te-salutant -olo eli tuntuu kuin alueet  jo kartalla tervehtisivät marssiessaan kohti tulevia taisteluja.

lvs_lkasivarsi
Teiden ja jokien lähialueet voivat kiinnostaa kaikenlaista rakentajaa ja kehittäjää – onko Metsähallitus jatkossa aktiivinen kauppaaja ja kehittäjä, kun tähän asti alueita on otettu käyttöön vain perustelluista syistä?

Myös tuulivoimalat ovat tällaisella alueella uhka. Entäpä kaivokset? Ei liene sattuma, että Käsivarren alueen ensimmäisen asteen varaus, Fennoscandia Investment Group Oy:n lähes 100 neliökilometrin Ruossakero sijoittuu juuri luontaistalousalueelle. Tuleeko siirtyvistä alueista nyt laajemminkin malminetsintäkenttiä?

Ruossakeron kaivosvarausilmoitus / Tukes

Ylä-Lappi on myös saamelaisten kotiseutualuetta. Pohjoiset siirtymät ovatkin saamelaisille todella iso asia. Saamelaiskäräjät vetosi viikko sitten kansanedustajiin  sen puolesta, ettei alueita siirrettäisi ja että laki huomioisi saamelaiskulttuurin. Kun katsoo karttoja, tuntuu käsittämättömältä, että saamelaiset on syrjäytetty asiassa. Tai asian voi käsittää sillä tavalla, että saamelaisnäkemyksiä ei haluta mahdollisia liiketoimintamahdollisuuksia heikentämään.

Kirkkotuvilla 1930-luvun alussa. Kuva Hanno Mannermaa.

Utsjoen Kirkkotuvilla 1930-luvulla. Voiko tähän maisemaan nousta jatkossa esimerkiksi tuulivoimaloita? Kuva Hanno Mannermaa.

Saamelaispykälät lähtivät lakiesityksestä syyskuussa 2015. Niissä oli heikentämiskielto eli hankeet eivät saisi olennaisesti heikentää saamelaisten oikeutta harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan.  Saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle oli lisäksi myönnetty muutoksenhakuoikeus. Eduskunnan käsityksessä olevassa esityksessä mainitaan vain pyöreästi, että saamelaiskulttuurin edellytykset turvataan ja asetettaisiin kuntakohtaisia neuvottelukuntia, joiden kokoonpano jää avoimeksi. Alla olevat täsmälliset suojasäädökset ovat hävinneet lakiesityksestä.

Saamelaisten oikeudet poistettiin metsähallituslain valmistelussa syksyllä 2015.

***

Entäpä vedet? Vesiin pääsee tutustumaan tarkemmin Metsähallituksen osoitteessa retkikartta.fi. Valitsemalla sieltä karttatason yleisvedet huomaa nopeasti monia asioita.

Valtion yleisvasiä Oulussa

Valtion yleisvedet ympäröivät Hailuotoa ja muodostavat koko rannikollamme merinäkymän.

Yleisvesiä on suurten järvien selillä (Inari, Oulujärvi, Päijänne, Saimaa) ja ennen kaikkea merellä, jossa ne tulevat aivan lähelle rantaa (0,5–2 km), jos rannikolla ei ole saaristoa. Nämä matalat vedet näyttävät varmasti monin paikoin sopivilta maa-ainesten ottoon tai tuulivoimarakentamiseen. Jos  talouspuoli saa kovin vapaasti ehdotella, hankkeita voi tulla ympäristöä pahasti vaurioittaviin kohteisiin.

Nyt sanotaan, ettei tasesiirrolla tavoitella mitään, mutta monen mielestä se on hyökkäyksen valmistelua. Se hyökkäys kohdistuisi Suomen kahteen avoimen maiseman erämaiseen päähän, mereen ja sen saaristoihin ja tunturiluontoon. Niillä on voinut tuntea olonsa rauhalliseksi juuri siksi, että nämä maamme reunukset ovat saaneet olla melko rauhassa kehittäjiltä. Niin on ollut hyvä. Sielu ja katse on levännyt  maisemissa, mutta tästä eteenpäin niillä tultaisiin katselemaan entistä enemmän liiketoiminnan silmin.

Toisaalta moni ihminen on nyt huomannut nämä alueet puolustamisen arvoisiksi.

luonnonsuojelumerimetsähallitussaamelaiset