Lukijakirje esittelee uuden näkökulman Vanhankaupunginlahdesta kertovaan 19.9. julkaistuun artikkeliin.

Tämä vuonna 1962 julkaistu artikkeli kertoo, miten Vanhankaupunginlahti on muuttunut edeltävinä vuosikymmeninä, ja miten muutos on vaikuttanut pesimälinnustoon.

Tilaajille|19.9.2025Luonto

Vanhankaupunginlahden ruovikot ja rantametsiköt ovat vaalineet luonnon monimuotoisuutta kasvavan kaupungin kainalossa vuosisatojen ajan. Sen säilymistä ei voi pitää itsestäänselvyytenä, katsoipa menneeseen tai tulevaan.

Ihan ensinnä ei tule mieleen, että käki, kukko ja pöllö huutavat Helsingin Koskelan ja Käpylän vaiheilla.

Juuri kulunut vuosi on ollut kaikkien aikojen lämpimin Helsingissä. 365 päivän keskilämpötila vastaa tyypillistä 2060-luvun ilmastoa.

Tilaajille|28.11.2024Retkipaikat

Suomen luonnossa fossiileja on mitättömän vähän, mutta kaupunkikuvassa ne ovat yllättävän yleisiä. Tarkkasilmäinen voi nähdä Helsingin julkisten rakennusten ja kauppakeskusten lattioissa eläimiä satojen miljoonien vuosien takaa.

Vesilailla suojellun noron lähialue laitettiin toimenpidekieltoon Stansvikin luonnonmetsässä vasta sen jälkeen, kun hakkuut oli jo aloitettu. Stansvikin puolesta tehty luonnonsuojelutyö on kestänyt jo yli kaksikymmentä vuotta ja se jatkuu edelleen.

Ilmastonmuutos kasvatti syyskuun lämpöennätystä Helsingissä 9-kertaiseksi.

Stansvikissa Helsingin Laajasalossa aloitetaan metsähakkuut ja kallionlouhinta kadunrakennusta varten. Raivaustyöt ulottuvat luonnoltaan arvokkaaseen metsään, jonka johdosta osa kaava-alueesta on uudelleen arvioitavana.

Kun kaupungin pölyt ja kuumuus alkavat käydä voimille, voi hypätä yhteysalukseen ja suunnata kohti Helsingin ulkosaaristoa ja Isosaarta. Isosaari on ollut tärkeä osa Helsingin puolustusta yhdessä Suomenlinnan kanssa. Saaren kasvillisuus ja linnut ovat erikoistuneet ankaraan meriluontoon.