Joulupöydän lipeäkala tuodaan Suomeen jälleen tänä vuonna Norjasta, mutta enää pitkään aikaan se ei ole ollut turskaa. Näin kertovat sekä S- että K-ryhmän edustajat Suomen Luonnolle.

Jo 1970-luvulla kova kysyntä ja Pohjois-Atlantin turskakantojen heikko tila johtivat siihen, että lipeäkalan raaka-aineeksi vaihdettiin molva. Kävitpä nyt S- tai K-ryhmän kaupassa, kannat todennäköisesti kotiisi tuota turskakaloihin ja mateiden heimoon kuuluvaa vaalealihaista pohjakalaa. Kummankin suuren kauppaketjun välittäjänä toimii nimittäin sama tukkuri, Hätälä Oy, ja Hätälän välittämä lipeäkala on Koillis-Atlantilta pitkälläsiimalla pyydettyä molvaa.

Kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö IUCN ei ole toistaiseksi arvioinut molvan uhanalaisuutta, mutta saaliit ovat pienentyneet ja kansainvälinen mertentutkimusneuvosto ICES on kehottanut toistuvasti pienentämään kalastuspainetta.

Vaikka lipeäkala ennen oli turskaa, on turskan kulutus ollut Suomessa aina vähäistä verrattuna katolisiin Etelä-Euroopan maihin, joissa kuivattu, tönkkösuolattu turska, espanjalaisittain bacalao, on hyvin perinteinen jouluruoka. Etelä-Euroopan maat ostavatkin turskansa lähes hinnalla millä hyvänsä.

“Tästä syystä esimerkiksi islantilaiset eivät juuri itse syö turskaa itse vaan myyvät sen”, kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Eero Aro. Aro on tutkinut turskaa koko uransa, 35 vuoden ajan.

Toisin kuin muut Pohjois-Atlantin turskakannat, Norjan ja Venäjän yhdessä kalastama Barentsinmeren turska voi Aron mukaan tällä hetkellä hyvin. Sekä Norjanmeren että Pohjanmeren turska ovat saman lajin eri kantoja, kuten myös Itämeren turska, joka kuitenkin vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan eroaa serkuistaan perinnöllisesti.

Juttu julkaistiin alun perin 2013, mutta joulupöytien lipeäkala on myös vuonna 2016 pääasiassa molvaa.

joulujoulupakettilipeäkalamolvaturska