Tammikuun uutiskatsauksessa kerromme muun muassa vuoden alussa äkisti kylmenneen sään vaikutuksesta lintuihin, valtion suojelemattomien metsien kartoituksesta ja yöllisen valon vaikutuksesta eläimiin ja kasveihin.
Harmaahaikarat värjöttelivät Helsingin edustalla 6. tammikuuta. Kuva: Petri Pietiläinen
🌍 Suomen Luonnosta saat luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä. Lue palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme. Tilaajien Suomen Luonto -kerhossa verkkoartikkelit, näköislehdet, verkkokurssit, tapahtumat ja tilaajaedut.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet kotimaista luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt!
Digitilaus 6,50 €/kk
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa
Lapin perhoskesä oli huonoin kymmeneen vuoteen, vain lapinverkkoperhonen ja tunturipunatäplä esiintyivät tavallista runsaampina. Kimalaiset, muut mehiläiset ja kukkakärpäset olivat vähissä – kimalaiskoiraat saattoivat kuolla koleissa säissä, jolloin pesien kuningattaret jäävät ilman ruokaa.
Ilmastonmuutoksen mukana tuomista maastopaloista uutisoidaan usein ihmisten hätänä, mutta liekit nielaisevat myös miljardien muiden eläinten ja pieneliöiden kodit. Palo voi vauhdittaa ravinteiden kiertoa, mutta raju maastopalo köyhdyttää maaperän pahimmillaan jopa satojen vuosien ajaksi. Lue tai kuuntele Emmi Itärannan kolumni.
Mesipistiäisten, perhosten ja kärpästen tärkeä työ on käynyt vaikeammaksi. Yhä useampi miettii, mitä pystyisi tekemään pölyttäjien hyväksi. Kysyimme asiaa asiantuntijoilta.