Mauno olikin Moona
Teksti: Ilkka Laiho
Lokakuun (9/2020) Suomen Luonnossa kerrottiin Nauvon vesiltä veneilykavereiden pelastamasta heikkokuntoisesta Mauno-merikotkasta, joka toimitettiin Turun Eläinsuojeluyhdistyksen eläinhoitolaan. Hyvästä hoidosta huolimatta merikotka ei kuitenkaan toipunut siivilleen ja eläinlääkäri lopetti sen kärsimykset.
Oulun Ruokaviraston laboratorion tutkimustulokset kertovat nyt syyt linnun voimattomuuteen ja apaattisuuteen: ”Läpimitaltaan 3,5 senttinen virtsakivi linnun kloaakissa (viemärisuolessa), arpeutunut haava hartiassa, lievä maksatulehdus, rappeutumia munuaistiehyeissä ja sydänläppien kovettumisia (ikääntymismuutos). Lintuinfluenssaviruksia ei todettu eikä bakteeriviljelyssä elimissä (keuhko, maksa, perna, suoli) todettu tautia aiheuttavia bakteereja. Lyijypitoisuudet maksassa ja munuaisissa olivat alhaiset.”
Linnun oli Jouko Högmander rengastanut pesäpoikasena kesäkuussa 2003, joten siitä hetkestä löytöaikaan oli kulunut 17 vuotta. Linnun paino oli 5,65 kg ja lisäksi todettiin, että lintu onkin naaras eli ei Mauno, joksi sen aluksi nimesimme, vaan olkoonpa sitten Moona.