Pidä Saaristo Siistinä ry:n kaksivuotisessa MARLIN-projektissa tutkittiin Itämeren rantojen roskaisuutta Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Vastajulkaistujen lopputulosten mukaan Suomen rannikko on muita kohdemaita huomattavasti roskaisempi.

”Tämähän nostattaa toki paljon kysymyksiä”, sanoo MARLIN -projektin projektipäällikkö Hanna Haaksi. ”Tuloksesta ei voi suoraan päätellä, että suomalaiset roskaisivat eniten, sillä myös merivirroilla, tuulilla ja rannikkotyypeillä on voinut olla osuutta asiaan.”

Urbaaneilla kohderannoilla roskien lähteet on kuitenkin helppo jäljittää kaupunkiin. ” Turun ja Helsingin rannoilla roskat olivat lähinnä ulkoilijoiden jättämiä”, Haaksi sanoo. ” Take away – ja kertakäyttökulttuuri näkyy rannoilla selvästi.”

Suomessa seurattiin tutkimuksen ajan seitsemää erityyppistä kohderantaa Paraisissa, Kaarinassa, Turussa, Helsingissä, ja Kotkassa.

Yleisin roskatyyppi tunnistamaton muovi

Suomen rannikolta löytyi muita maita enemmän muoviroskaa. Jopa 75 prosenttia kerätyistä roskista oli muovia tai vaahtomuovia, kun koko projektin osalta luku oli lähempänä 60 prosenttia.

Suuri osa kerätystä muoviroskasta oli ollut meressä jo niin kauan, ettei sen alkuperäistä käyttötarkoitusta voinut enää tunnistaa. Muoviroska ei maannu hajotessaan, vaan pilkkoutuu Itämereen samanaiseksi mikroroskaksi kuin muihinkin meriin.

”Toistaiseksi roskaantumista ei olla kuitenkaan pidetty Itämeren alueella ongelmana, eikä roskaantumisen vähentämiseksi tehdä juuri mitään”, Haaksi sanoo.

Pihlajasaaren roskat jätettiin tutkimuksesta pois

Lokakuussa 2013 Suomen Luonto oli PSS ry:n mukana Pihlajasaaressa tutustumassa projektin rutiininomaiseen rantasiivouskertaan. Saarella siivousryhmää odotti valtava määrä rannalle ajautunutta lasikuitusilppua ja panoslankaa. Keräsimme sadan metrin rantaviivalta 18 jätesäkillistä roskaa.

Suomen Luonto selvitti roskan alkuperäksi Länsimetro -työmaan, jonka louhetta käytettiin Jätkäsaaren täyttömailla. Helsingin ympäristökeskus linjasi, että Pihlajasaaren roskaus rikkoi jätelakia ja, että vastuullisia olivat Helsingin rakennusvirasto ja Helsingin Satama.

PSS ry päätti jättää Pihlajasaaren syksyisen siivouskerran pois loppuraportin laskuista, sillä se olisi yksittäisenä tapauksena vääristänyt tilastoja.

Siivousvelvollisina Helsingin Rakennusvirasto ja Helsingin Satama kävivät syksyllä puhdistamassa Pihlajasaaren rannan. Tämän jälkeen PSS ry tai Suomen Luonto ei ole kuullut tapauksesta mitään.

”Olen lähettänyt kyselyitä Uudenmaan ELY-keskuksen kirjaamoon, mutta vastausta ei ole kuulunut”, Haaksi sanoo.

Suomen Luonto jää seuraamaan asian etenemistä.

Suomen Luonnon aiemmat Pihlajasaari-uutiset >>