Suopöllö on sarvipöllön ohella ainoa muuttava pöllömme. Molemmat lajit hakeutuvat kevätmuutolta palattuaan sellaiselle seudulle, jossa on mahdollisimman paljon ruokaa eli myyriä. Suopöllön pääaluetta ovat Pohjanmaan, Peräpohjolan ja Lapin pelto- ja suoalueet sekä muut kosteikot. Lisäksi suopöllöjä pesii hakkuuaukeillakin. Suopöllön pesä on maassa heinikon kätkössä.
Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua!

Suopöllö muistuttaa sarvipöllöä ja on yleisväriltään kellanruskea. Selkäpuoli ja rinta ovat mustatäpläiset, vatsa viiruttoman valkoinen. Suopöllöllä on tuskin näkyvät, lyhyet korvatupsut. Silmät ovat keltaiset, sarvipöllön punertavat. Molemmilla on pitkähköt siivet.

Suopöllön soidinääni hitaasti puuskuttava, 10–20-tavuinen ”pu pu pu…”, johon naaras vastaa usein rääkäisevällä ”khreäh”-äänellä. Varoitusääni on räksyttävä ”kräk-kräk-kräk-kräk”, poikasten kerjuuääni sähähtävä ”pssääh”.

Pöllöjen äänikuvaukset, tuntomerkit ja äänikuvaukset perustuvat Pertti Koskimiehen Suomen lintuopas -teokseen (WSOY).