Ilmastonmuutoksesta kertova kaunokirjallisuus eli climate fiction kurkistaa tulevaisuuteen ja auttaa hahmottamaan, mistä oikein on kyse.

Kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen Helsingin yliopistosta on tutkinut ilmastokirjallisuutta.

Tässä Lahtisen lukuvinkit kiinnostavista ilmastofiktiivisistä teoksista:

Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005)

”Suomalaisen ilmastokirjallisuuden käänteentekevä perusteos.”

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (Teos 2012)

”Hienosti kirjoitettu, laadukas ja vaikuttava teos. Ei käsitellä suurta vedenpaisumusta, vaan yhtä ilmastonmuutoksen seurauksista: puhtaasta juomavedestä saattaa tulla kultaakin arvokkaampaa.”

Elina Hirvonen: Kun aika loppuu (WSOY 2015)

”Kirja käsittelee kiinnostavalla psykologisella tavalla ympäristöaktivismia tai -terrorismia sekä yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa. Siinä pyritään ymmärtämään vähän radikaalimpiakin tekoja ja sitä, mikä ajaa niihin.”

Emma Puikkonen: Lupaus (WSOY 2019)

”Pitkään odoteltiin, että ilmastoteemat tulevat myös realistisempaan romaaniin. Ilmastoahdistus on se tämän päivän sana, johon ihmiset tarvitsevat helpotusta, apuvälineitä ja lohtua.”

Mikko Pelttari & Jenna Kunnas:

Näkymätön myrsky (Otava 2019)
”Lastenkirjallisuudessa maailma on globalisoitunut ja kasvanut huimalla tavalla parinkymmenen vuoden aikana. Lähimetsien suojelusta on yhtäkkiä siirrytty koko maailmanloppua käsitteleviin teemoihin. Tässä teoksessa sitä on käsitelty sadun keinoin.”

Lue lisää ilmastokirjallisuudesta artikkelista Maapallo natisee tuoreimmasta Suomen Luonnosta.