Talitiainen ja sinitiainen viettävät talvella kiertolaiselämää, toisin kuin havumetsien tiaiset. Talvella tiaiset voi tunnistaa niiden varoitus- ja kutsuäänien avulla.
19.1.2022Teksti: Johanna MehtolaKuvaaja: Samuli HaapasaloÄänet: Jan-Erik Bruun
🌍 Suomen Luonnosta saat luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä. Lue palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme. Tilaajien Suomen Luonto -kerhossa verkkoartikkelit, näköislehdet, verkkokurssit, tapahtumat ja tilaajaedut.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet kotimaista luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt!
Digitilaus 6,50 €/kk
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Hömötiaisesta on tullut erittäin uhanalainen lyhyessä ajassa. Tutkijat etsivät oululaisessa metsässä paitsi syitä, myös ratkaisuja lajin ahdinkoon. Hömötiaista voi vielä auttaa, sillä metsänhoitomenetelmillä on sille väliä.
Vertaamalla muita norppia Tuukan genomikarttaan tutkijat voivat muun muassa arvioida, miten eri yksilöt eroavat toisistaan ja mitkä tekijät auttavat norppayksilöitä sopeutumaan ympäristöönsä.
Perämeren rantaniittyjen etelänsuosirrit ovat huvenneet niin vähiin, että uusi sukupolvi kasvaa niityllä kasvihuoneessa ja syö tutkijoiden pyydystämiä hyönteisiä.