Olen pyytänyt lahnoja pian 50 vuotta. Joka vuosi lahnat tulevat kudulle kolmessa erässä. Ensimmäinen partti tulee heti hauenkudun jälkeen, toinen tuomen kukinnan aikoihin ja kolmas juhannuksen tienoilla. Pysyvätkö eri aikoina kutevat lahnat omina kantoinaan?

Kolmeen jaksoon jakautunut lahnan kutu on tunnettu ilmiö. Vanha kansa on puhunut muun muassa kirsilahnoista, tähkälahnoista ja hedelmälahnoista.

Kutu hauenkudun jälkeen vaikuttaa varsin aikaiselta, koska useilla paikkakunnilla kirsilahnojen kutu ajoitetaan tuomenkukinnan seutuville. Toisaalta viimeinen, hedelmälahnojen kutu, on tapahtunut vasta rukiin ja hedelmien kypsymisen aikaan. Juhannuksen aikoina kutevat lahnat ovat saaneet paikoin nimen heilimölahna rukiin heilimöinnin mukaan.

Kudun kolmivaiheisuus on hiukan erilainen eri vesissä. Toisaalta sitä ei tunneta kaikkialla. Paikoin lahna tulee kutupaikoilleen vain kerran tai kaksi.

Kutu alkaa veden lämmettyä yli 12 asteen, mikä aivan rantavesissä voi Etelä-Suomessa tapahtua aikaisin toukokuussakin. Lahnathan kutevat matalissa, kasvillisuuspohjaisissa rantavesissä.

Nykyisen käsityksen mukaan lahna kutee vain kerran vuodessa, ja silloin eri lahnat tulisivat kudulle eri aikoina. Ei ole tutkimustietoa siitä, onko eri aikoina kutevilla omat ravinnonhaku- ja elinalueensa, vai vaeltavatko kalat syönnöksellä yhteisparvissa ja nousevat sitten vain kudulle eri aikoina.

Joillakin särkikaloilla kuten salakalla kutu tapahtuu useassa erässä, koska se laskee kerrallaan vain osan mädistään. Salakoita tapaa kutupaikoillaan kolmenkin viikon ajan. Näin lahnakin toimii eteläisimmillä levinneisyysalueillaan, mutta Suomessa tästä ilmiöstä ei ole havaintoja.

Lahnan ja muidenkin kalojen kutu voi myös tilapäisesti keskeytyä, jos veden lämpötila laskee nopeasti. Kalat palaavat kutemaan taas veden lämmettyä.