Suomen Luonnon verkkotuottaja kehittää suomenluonto.fi-sivustoa ja kirjoittaa sivuille retkivinkkejä sekä arjen havaintoja ympäristöstä, ekologisesta elämäntavasta ja kuluttamisesta.
Maaliskuun laskeva aurinko hellii Helsingin Arabianrantaa. Lahti on vielä jäässä rantoja lukuun ottamatta. Vedenrajaa pilkuttavat vielä lehdettömät tyrnipensaat. Ne on jätetty puiston rakentamisvaiheessa paikoilleen. Hermanninrannan puolella tyrnejä on melkein metsäksi asti. Helsingin yliopiston kasvitieteen yksikön intendentti Arto Kurtto kertoo, että Arabianrannan tyrnit ovat alun perin istutettuja.
Teksti: Annakaisa Vänttinen
Kuva: Annakaisa Vänttinen
Maaliskuun laskeva aurinko hellii Helsingin Arabianrantaa. Lahti on vielä jäässä rantoja lukuun ottamatta. Vedenrajaa pilkuttavat vielä lehdettömät tyrnipensaat. Ne on jätetty puiston rakentamisvaiheessa paikoilleen, Hermanninrannan puolella puumaisia pensaita on melkein metsäksi asti.
Helsingin yliopiston kasvitieteen yksikön intendentti Arto Kurtto kertoo, että Arabianrannan tyrnit ovat alun perin istutettuja. Kurtto ei kuitenkaan osannut kertoa kenen toimesta kasvit on aikoinaan istutettu rantaan. Nettipalstoilla epäillään tyrnien olevan kuitenkin yliopiston peruja.
”Linnut ovat levittäneet marjoja, joten tyrniyksilöitä voi alueella nähdä myös villin oloisina”, Arto Kurtto täsmentää.
Suomessa tyrni kasvaa luonnonvaraisena Ahvananmaalla ja Pohjanlahden rannikoilla. Se kukkii normaalisti toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Tyrnipensaat hehkuvat oranssinkeltaisina lokakuussa, jolloin marjat kypsyvät poimintakuntoon. Arabianrannan tyrneistä voi loppusyksyllä napata muutamia maistiaisia kävelylenkillä, mutta kannattaa muistaa varoa kasvin teräviä piikkejä!
Tyrnin marjat ovat erittäin C-vitamiinipitoisia ja niissä on myös karotenoideja, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. Tyrniä on käytetty rohtona muun keripukin torjuntaan sekä ripulin hoitoon.
Täyttömaasta asuinalueeksi muutetun Arabianrannan maisemat tulevat vielä muuttumaan, sillä viereiseen Hermanninrantaan ja Kyläsaaren rakennetaan kodit yli 3800 asukkaalle ja rakentaminen jatkuu aina Sörnäistenrantaan ja Kalasatamaan saakka. Koko alueen rakentaminen kestää noin 20 vuotta.
Kuva: Wikimedia Commons
Annakaisa Vänttinen
Suomen Luonnon verkkotuottaja kehittää suomenluonto.fi-sivustoa ja kirjoittaa sivuille retkivinkkejä sekä arjen havaintoja ympäristöstä, ekologisesta elämäntavasta ja kuluttamisesta.
Helsingin Vallilassa Hauhontiellä mustarastasnaaras löysi pesälleen paikan polkupyörän korista. Talossa asuva Sirpa Luukkonen otti kuvan hautovasta linnusta 26.4., jolloin pesässä näkyi jo neljä vaaleansinistä munaa.
Rantasalmella Etelä-Savossa ei lunta näy juuri ennen uutta vuotta. Uuden vuoden aattona maiseman valtasi ohut lumipeite. Saimaan lumi- ja jäätilanne huolestuttaa tutkijoita, sillä saimaannorpat saavat poikaset helmikuun lopulla.