Vapaaehtoiset kolasivat saimaannorpille 250 apukinosta alkuvuodesta. Vaikka lunta on tänä talvena Saimaalla runsaasti, apukinokset päätettiin silti tehdä.

”Kymmenen vuoden aikana olemme huomanneet, että kinokset kannattaa kolata, koska talvet ovat hyvin vaihtelevia. Luonnonkinokset kutistuvat vesisateessa muutamassa päivässä”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki.

Runsaslumisina talvina apukinosten käyttöaste jää pieneksi, sillä norpat suosivat luonnonkinoksia. Silloin noin joka kymmenes – joka viides kuutti syntyy apukinokseen. Vähälumisina talvina tilanne on toinen. Silloin jopa 80–90 prosenttia kuuteista syntyy apukinokseen tehtyyn lumipesään.

Apukinosten kolaaminen on suuri yhteisponnistus, jota koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. WWF:n vapaaehtoiset kolaavat 25 apukinosta eteläiselle Saimaalle, mutta kinoksia tehdään yhteensä jopa 250. Talkoita järjestävät myös Metsähallitus ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Norppien pesimätulos selviää huhtikuussa, kun pesäpaikat on inventoitu.

Viime talvena jää- ja lumiolot olivat norpille suotuisat jo toista vuotta peräkkäin, ja Saimaalla syntyi ennätykselliset sata kuuttia. Tämäkin talvi näyttää saimaannorpan pesintöjen suhteen lupaavalta.

Vuonna 2020 pesimäolot olivat vaikeat. Kaikki kolatut apukinokset sulivat ennen aikojaan ja suurin osa kuuteista syntyi paljaalle jäälle. Lumipesä on tärkeä, sillä se suojaa kuuttia hyisiltä sääoloilta ja petoeläimiltä.

Heikkona lumitalvena 2020 norpat kuitenkin löysivät vaneri- ja muoviperustaiset tekopesät. Silloin Saimaan Haukivedelle vietiin 12 uutta tekopesää. Niistä yhdeksän oli asuttuja, ja yhteen syntyi myös kuutti. Se oli toinen keino­pesään syntynyt kuutti, ensimmäinen syntyi 2018.

WWF:n talkoolaiset kolaamassa apukinosta Saimaalla. Jokainen kinos on noin metrin korkuinen, viisi metriä pitkä ja kolme leveä. Vuosittain talkoisiin osallistuu 250–300 henkeä.

Norpille on viety Itä-Suomen yliopiston hankkeessa 20–30 teko­pesää vuosittain – tänä talvena pesiä on 32. Pesistä keskimäärin miltei puolet on ollut norppien käytössä. Huonoina lumitalvina tekopesät ovat erityisen arvokkaita.

Ilmastonmuutos on saimaannorpalle suuri uhka sekä nyt että tulevaisuudessa. Jos vuoden 2020 kaltaisia heikkoja jäätalvia sattuu useampia peräkkäin, kuuttien selviytyvyys romahtaa.

Siksi onkin tärkeää minimoida muut kuolleisuutta aiheuttavat tekijät, erityisesti norpille vaaralliset verkot, sekä vähentää norppien häirintää rantakinoksissa kevättalvella.

WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki. Kuva: WWF

WWF Suomen suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki: ”Vältä saarilla ja luodoilla liikkumista norpan pesimäaikana”

◀ Herkkä kausi norpan pesinnän kannalta on tammi–huhtikuussa.
Pesän käyttö jatkuu, kunnes se sulaa keväällä. Häirinnän minimoimiseksi apukinostalkoissakin rantaan tehdään pisto, ja kinoksen kolaamisen jälkeen paikalta poistutaan nopeasti. Apukinosten tekemiseen tarvitaan viranomaisen lupa.

◀ Kelkkaile vain virallisella reitillä.
Viime vuonna kelkkailija ajoi vahingossa norpan pesäkinoksen yli, jonka seurauksena kinos romahti. Kinoksessa oli avanto, eli se oli norpan käytössä. Kelkkakuski ilmoitti vahingosta itse ja oli pahoillaan tapahtuneesta. Kyse ei siis ollut tahallisesta häirinnästä vaan ajattelemattomuudesta.

◀ Verkkokalastus tulisi kieltää Saimaalla kokonaan.
Vuodessa noin kymmenen kuuttia hukkuu kalaverkkoihin. Onneksi asenteet ovat koko ajan muuttuneet myönteisimmiksi norpan suojelulle ja verkkokalastuksen rajoitusalueet ovat kasvussa.