Terminen kesä, eli se ajankohta vuodesta kun keskilämpötila on 10 asteen yläpuolella, oli Suomessa yksi mittaushistorian pisimmistä. Lopullinen sijoitus selvinnee muutaman päivän kuluessa, kun syksy saapuu aivan etelärannikollekin. Kuitenkin jo nyt voidaan sanoa, että kesä oli vähintään toiseksi pisin: 29. syyskuuta mennessä koko Suomen maa-alueiden yli laskettu keskiarvo kesän pituudelle oli 127,4 päivää. Tieto perustuu Ilmatieteenlaitoksen hila-analyysiin, joka on päivitetty 29. syyskuuta asti.

Koko Suomen aluekeskiarvona laskettuna pisin kesä on ollut vuonna 2013. Silloin kesä alkoi koko maassa toukokuun puolella helteiden siivittämänä, ja varsinkin Lapin havaintoasemilla terminen kesä 2013 oli ennätyksellisen pitkä. Koko Suomen yli laskettuna kesä kesti 128,9 päivää.

Tänä vuonna päästään melko lähelle vuoden 2013 ennätystä. Lapissa kesä oli jopa yli 40 päivää tavallista pidempi. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä kesä kesti 120 päivää, ja oli siten 32 päivää eli kuukauden pidempi kuin tavallisesti vuosina 1991-2020. Enontekiöllä Kilpisjärven kyläkeskuksella kesä oli ennätyksellisen pitkä: 110 päivää ja 2 kuukautta pidempi kuin normaalisti. Sen sijaan Saanan sääasemalle kesän pituutta ei pysty mielekkäästi laskemaan, koska keskilämpötila ei kunnolla nouse 10 asteen yläpuolelle edes keskikesällä. Myös muilla Lapin sääasemilla kesän pituus meni yleisesti top-5 sisälle.

Kuva 1. Termisen kesän pituus keskimäärin vuosina 1991-2020 (vasen), kesällä 2024 (keskellä) ja kesän pituuden poikkeama keskimääräisestä vuonna 2024 (oikealla). Tiedot ovat peräisin Ilmatieteenlaitoksen hila-analyysistä.

Helsingin Kaisaniemessä kesä alkoi 11.5. ja päättyi 28.9., eli kesälle tuli pituutta 141 päivää. Se on vain neljä päivää pidempi kuin vuosien 1991-2020 keskiarvo. Etelärannikolla kesä olikin ”vain” 0-10 päivää tavanomaista pidempi, johtuen ensinnäkin viileästä vapun tienoon säästä, ja toisaalta nyt syyskuun lopulla saapuneesta kylmän ilman purkauksesta.

Kaiken kaikkiaan, lähes ennätyspitkään kesään vuonna 2024 vaikuttivat etenkin lämmin touko- ja syyskuu. Lämpimän toukokuun ansiosta kesä alkoi kaikkialla Suomessa jo toukokuun aikana, ja vastaavasti lämpimän syyskuun takia kesän päättyminen venyi kaikkialla Suomessa syyskuun puolelle. Aikaisimmillaan kesä päättyi Lapissa 11. syyskuuta. Nopean laskutoimituksen mukaan kesän pituus korreloi parhaiten syyskuun keskilämpötilan kanssa (R=0.74) ja toiseksi paras korrelaatio löytyy elokuun keskilämpötiloista (R=0.60). Toukokuun keskilämpötilan ja termisen kesän pituuden korrelaatio R=0.59 on lähes yhtä hyvä kuin elokuussa. Tämän perusteella voi sanoa, että pitkät kesät esiintyvätkin usein niinä vuosina, jolloin on ollut lämmin toukokuu, elokuu ja/tai syyskuu.

Kesät pidentyminen sopusoinnussa ilmastonmuutoksen kanssa

Pitkällä aikavälillä kesä on pidentynyt noin 3,5 päivää vuosikymmentä kohden. Tämä lukuarvo on laskettu kuvassa 2 lineaarisella regressiolla (pienimmän neliösumman menetelmä) vuosien 1961-2024 aikasarjasta. Vielä ennen 2000-lukua kesät kestivät tyypillisesti noin 95 päivää, mutta erityisesti 2000-luvun alun jälkeen tämä lämpimin vuodenaika on pidentynyt siten, että viimeisen 10 kesän pituuden keskiarvo on 112 päivää. Se on 17 päivää enemmän kuin 1961-1999 vuosina keskimäärin.

Kuva 2. Suomen alueen yli laskettu keskimääräinen kesän pituus vuosina 1961-2024. Katkoviiva osoittaa aineistoon sovitetun lineaarisen trendin (pienimmän neliösumman menetelmällä).

Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan kesä tulee pidentymään Suomessa ilmastonmuutoksen takia 20-30 vuorokaudella vuosisadan puoliväliin mennessä ja 30-40 vuorokaudella vuosisadan loppuun mennessä, jos verrataan ajanjaksoon 1971-2000 (kts. kuvat 2b ja S5b tästä tutkimuksesta). Tänä vuonna kesä oli 32 päivää pidempi kuin vuosina 1971-2000 keskimäärin. Voi siis sanoa, että koimme esimakua vuosisadan loppupuoliskon kesistä, eli näin pitkät kesät tulevat olemaan tavallisia joskus tämän vuosisadan jälkipuoliskolla.