Joulun ajasta on syytä ottaa kaikki ilo irti. Onhan se talvikauden suurin ja perinteikkäin juhlamme.

Perinteitä sopii kuitenkin aina aika ajoin hieman ravistella ja kyseenalaistaakin. Niitä voi helposti tuunata vaikkapa ympäristöystävällisempään suuntaan.

Joulukorttien lähettäjinä olemme varsin ahkeria, vaikka lähetettyjen korttien määrä on  laskussa. Silti postiluukuista kolahtaa lähes 14 miljoonaa joulukorttia. Yhä enemmän joulutervehdykset ovat siirtyneet sähköisiin kortteihin, mutta postikortin – varsinkin itse tehdyn – viehätys on vahva. Korttihan ei ole mikään turhake, jos siitä askartelee seuraavana jouluna pakettikortteja.

Joululahjoihin kuluu arviolta 100–300 euroa henkeä kohti. Aineettomat joululahjat ovat mainio vaihtoehto, jos läheistään haluaa välttämättä ilahduttaa lahjalla. Aikuisten kesken on helppo myös sopia, ettei lahjoja tarvitse ostaa lainkaan. Yhdessäolo riittää.

Ruoka kuuluu olennaisena osana joulun perinteisiin. Kinkkua ei varmasti lähitulevaisuudessakaan helposti korvata. Sitä syödään Suomessa 6–7 miljoonaa kiloa. Kasvissyöjillekin on vaihtoehtonsa, seitankinkku.

Kauppojen hyllyt notkuvat myös mitä erilaisimpia makeisia ja herkkuja. Herkutella voi vaikkapa luomusuklaalla tai pähkinöillä ja rusinoilla.

Noin puolet kotitalouksista hankkii joulukuusen. Kuusissa se tarkoittaa 1,4 miljoonaa kappaletta. Ja jos on kuusi, on kuusessa tietysti myös jouluvalot. Niiden ripustelussa kannattaa pitää maltti mukana.

Joulun perinteitä ei tarvitse uudistaa kertaheitolla ympäristöystävällisemmäksi, mutta pienillä askelilla saavuttaa säästöä – ja keveän joulumielen.

Lue lisää joulutilastoista ja jouluvalojen sähkönkulutuksesta.