Streariini on valmistettu rasvoista, kuten eläinperäisestä talista tai kasviperäisistä öljypalmusta tai soijasta. Tavallisesti kynttilöissä käytetään talia, joka valmistetaan teurasjätteestä. Raaka-aine tulee Suomen ulkopuolelta, eivätkä tilaajat välttämättä tiedä, minkä eläimen rasvasta steariini on valmistettu. Todennäköisimmin kyse on naudasta.

Jos kynttilässä on Pohjoismainen ympäristömerkki, sen raaka-aineena on käytetty pääosin talisteariinia. Fossiilista parafiinia joutsenmerkityssä kynttilässä saa olla enintään kymmenen prosenttia.

Palmuöljyn ja soijaöljyn käyttö on joutsenmerkin kriteereissä kielletty, sillä niiden alkuperän luotettavassa sertifioinnissa on ongelmia. Ympäristömerkittyjä kynttilöitä voidaan valmistaa rypsivahasta, ja raaka-aineen alkuperä täytyy pystyä todentamaan. Rypsi on tullut kynttilämarkkinoille vasta hiljattain, ja tuotekehittely on vielä kesken. Rypsikynttilöiden tulee täyttää myös joutsenmerkin muut kriteerit esimerkiksi puhtaasta palamisesta.

Marginaalissa tapahtuu muutakin. Pienemmiltä kynttilävalmistajilta on mahdollista ostaa soija- ja kookosvahasta valmistettuja kynttilöitä. Marketeista niitä ei löydy, joten pienemmillä paikkakunnalla erikoiskynttilät on tilattava verkosta. Soijakynttilöitä valmistava Kalevantuli hankkii raaka-aineensa Pohjois-Amerikasta, jolloin kynttilät ovat sademetsäystävällisiä.

Ortodoksit käyttävät tuohuksissaan ihanasti tuoksuvaa mehiläisvahaa, ja se sopii myös muihin kodin kynttilöihin. Mehiläisvahaa voi hankkia valmiiksi valettuina kynttilöinä sekä levyinä, jotka on helppo pyörittää tukeviksi pöytäkynttilöiksi tai pitkänhuiskeiksi antiikkikynttilöiksi. Vahalevyjä saa myös luomuna. Mehiläisvaha ei eläinperäisenä sovi tiukimman vegaanin joulupöytään, mutta sen valmistaminen ei ole talisteariinin tapaan kytköksissä lihan tehotuotantoon.

Yli puolet Suomessa poltettavista kynttilöistä on tuontitavaraa. Niidenkin tulee täyttää turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin laatuvaatimukset: esimerkiksi rikkipitoisuus ei saa ylittää tiettyjä raja-arvoja. Myös nokeavuudelle ja turvallisuudelle on laadittu omat säädöksensä.
Käytännössä kuluttajan on luotettava lainsäätäjään, sillä ulkomuodon perusteella on mahdotonta tietää mitään kynttilämassan kemiallisesta koostumuksesta.

Nenän käyttäminen sen sijaan kannattaa. Jos kynttilään on lisätty tuoksua, se levittää erilaisia aromaattisia yhdisteitä huoneilmaan, mikä saattaa aiheuttaa allergisia oireita sekä hajusteyliherkkyyttä. Tämän vuoksi tuoksukynttilät eivät voi saada joutsenmerkkiä.

Tutustu kynttilöiden Joutsenmerkki-kriteereihin.

Viisi vinkkiä kynttilänpolttajalle.