Uusi vuosi on alkamassa, mutta käännetään vielä katse taaksepäin.
Vietimme koko vuoden 2024 kotikonnuillamme Kainuussa, ja aika kului mukavasti pihalla puuhaillen ja metsissä retkeillen. Ohessa kuvallinen vuosikertomuksemme maaliskuusta marraskuulle.
Ylimmässä kuvassa kevättalven valoa suojelualueen suolla Sotkamossa.
Viirupöllö hakeutui pihalle oravajahtiin. Pöllöpariskunta pesi tontillamme neljänä keväänä peräkkäin – mutta ei enää tänä vuonna. Myyräkannat romahtivat, ja luultavasti pariskunnan toinen osapuoli menehtyi.
Tonttimme reunassa mutkitteleva joki. Riston laittama pönttö oli telkän käytössä taas tänäkin keväänä.
Toukokuista heleyttä Hiidenportin kansallispuiston Kovasinvaaralla.
Lehtipuunkantojäärä ja pihlajan kukinta – kesäkuu on alkanut.
Kotimme alapuolinen kukkaniitty kerää mukavasti perhosia ja mesipistiäisiä.
Kuvasta näkyy, ettei puutarhuri raaski kitkeä kovalla kädellä, niinpä päivänkakkarat, juolavehnät ja muut luonnonkasvit viihtyvät.
Asterit ja mäkimeiramit ovat pölyttäjien suosikkeja.
Lämmin kesä innosti kurpitsat, ruusupavut ja auringonkukat kasvuun.
Kasvihuoneen viidakkoa. Tomaattisato oli tänä kesänä ylenpalttinen.
Tässä tutkaillaan kihokkeja.
Sotkamon erään suojelualueen jättiläinen. 130 cm:n korkeudelta rungon ympärysmitta on 352 cm. Ikävä kyllä emme ehtineet nähdä puuta elävänä – se oli murtunut tänä vuonna ennen kuin Risto sen sattumoisin löysi.
Liuskayökkönen nökötti mustaviinimarjapensaassa useita viikkoja. Niinpä kaikkia marjoja ei saanut kerätä, vaan perhosellekin piti jättää imeskeltävää.
Idänräätäli – vai onko? Jäärät ovat joskus hankalia määritettäviä. Räätälit ovat komistuksia, jotka ovat liikkeellä elokuun öinä.
Tänä kesänä Kuhmon Lentuan vesi oli harvinaisen matalalla.
Lentuan tunnelmaa.
Syysretket ovat alkaneet, kuvassa metsää Hiidenportin kansallispuistosta.
Eväsretket suojelualueiden poluilla ja pitkoksilla ovat Mustille mieleen.
Kuhmon vanhan metsän suojelualueen haapoja.
Syystunnelmaa vanhan metsän suojelualueella.
Marraskuu: pakkaset ovat alkaneet, lunta odotellaan.