Suomen lintujen määrä on jälleen arvioitu. Erot edellisiin tietoihin kuuden vuoden takaa ovat hätkähdyttäviä. Runsain lintukin vaihtui: kun pajulintu väheni peippoa enemmän, peippo meni siitä ohi.

”Peipon vähenemisen taustalla on todennäköisesti varttuneempien kuusikoiden väheneminen, pajulinnulla syyt voivat olla talvialueilla tai muuttomatkalla”, sanoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Runsastujissa kiinnittää huomioita esimerkiksi merikotka, jonka keskikannaksi arvioidaan nyt 870 paria ja enimmäiskannaksi jopa tuhat paria.

”Kannanarvio huomioi ensimmäistä kertaa myös niin sanotut kadoksissa olevat pesät”, sanoo Lehikoinen.

Runsastujissa omassa luokassaan on itäisen harvinaisuuden sinipyrstön nousu 1500 parista 13 000 pariin. Myös haikarat ja vaikkapa peukaloinen kuuluvat menestyjiin. Uusi pesimälaji on tulipäähippiäinen. Kylmäävää on jo vähälukuisiksi käyneiden lajien alamäen jatkuminen. Esimerkiksi peltosirkuista on 12 vuoden aikana menetetty 90 prosenttia.

Punasotka. Kuva Markus Varesvuo

”Laji katoaa 20 vuoden sisään, jos tämä jatkuu”, kommentoi Lehikoinen. Vaikeuksissa ovat myös vaikkapa kuhankeittäjä, mustatiira ja punasotka.

”Vesilinnuilla menee huonosti, punasotkalla etenkin.”

Monet Lapin linnut tuntuvat olevan kurimuksessa. Sinirintojen ja lapintiaisten määrä on pudonnut dramaattisesti. Huonosti menee myös lapinkirvisellä, vesipääskyllä ja keräkurmitsalla.

Lapinkirvinen. Kuva Markus Varesvuo

Sinirinta. Kuva Markus Varesvuo

”Ilmastonmuutos – lapintiaisella myös hakkuut”, toteaa Lehikoinen syyksi. Pohjoisimpien soiden jänkäsirriäisen kannanlasku näyttää niin ikään jatkuvan. Lajin maailmankannasta hyvin suuri osa pesii Suomessa.

Ilmaston lämpeneminen koettelee Lapin lintuja. Samalla linnustoomme vakiintuu eteläisiä lajeja. Pähkinänakkeli on jo melko tavallinen pesimälintu Ahvenanmaalla ja vakiintunut Kaakkois-Suomeen. Jalohaikara pesi uuden raportoinnin mukaan tarkastelujaksolla keskimäärin kymmenen parin voimin, ja kuningaskalastaja ylsi 30 pariin.

Pähkinänakkeli. Kuva Markus Varesvuo

Monet isot linnut kuuluvat voittajiin. Kyhmyjoutsen, laulujoutsen, kurki ja merimetso runsastuivat, samoin monet hanhet. Poimintoina kantaansa kasvattaneista lajeista voidaan mainita vaikkapa kangaskiuru, taviokuurna ja merilintu ruokki. Lokit kuuluvat miltei kaikki häviäjiin.

Tikoista moni on ollut ilahduttavassa nousussa. Valkoselkätikan kanta kasvoi 500 pariin. Aleksi Lehikoisen mukaan pahin on sen suhteen ohi, joskin ”vanhoja lehtimetsiä on syytä säilyttää silti”. Harmaapäätikka nousi reilusta 5000 parista yli 8000 pariin. Tikkoihin kuuluvista lajeista Afrikkaan muuttavan käenpiian kannanlasku jatkui.

Uuden raportoinnin mukaan Suomessa pesii uuden arvion mukaan 46,7 miljoonaa lintuparia. Se on lähes kolme miljoonaa paria vähemmän kuin kuusi vuotta sitten. Lajeista 64 oli runsastuvia, 80 väheneviä, 94 vakaita tai vaihtelevia ja 17 epävarmoja. Arviointi tehdään kaikissa EU-maissa.

SUOMEN LINNUSTON VOITTAJIA JA HÄVIÄJIÄ

LAJI                          KESKIKANTA (PARIA)

2013–2018  2019–2024

Peukaloinen               190 000   350 000

Sinipyrstö                  1 500       13 000

Valkoselkätikka         230          500

Pähkinänakkeli          120          380

Ruokki                       9 800      15 000

Sinirinta                     62 000    37 000

Lapintiainen               92 000    49 000

Lapinkirvinen            1 000       650

Peltosirkku                7 300       1 400

Kuhankeittäjä            2 700       970

Punasotka                  680          310

Esimerkkejä parimäärien muutoksista.
Lähde: Suomen EU-raportointi.
Kaikkien lajien uudet Suomen uudet kannanarviot julkaistiin kesäkuussa Linnut-vuosikirjassa.