Sekä kuusi että mänty tulevat kasvamaan nopeammin, kun ­ilmastonmuutos lämmittää kesiä. Metsäntutkimuslaitoksen ­(Metla) tutkimuksen mukaan näyttää kuitenkin siltä, että kuusi tulee kasvamaan vähemmän kuin mänty.

Kuusi voi menettää kasvun mahdollisuuksia, koska se pitää talven lauhoilla säillä helpommin solunsa käynnissä. Samaan aikaan yhteyttäminen voi olla kylmän takia mahdotonta. Näin energiaa kuluu mutta ei kerry.

Ongelman aiheuttaa se, että puut tarvitsevat yhteyttämiseen sekä niin sanottua valoreaktiota että pimeäreaktiota. Valoreaktiossa Auringon energiaa eli fotoneita napataan lyhytaikaisiin yhdisteisiin ja pimeäreaktiossa ne muutetaan pysyvämpään muotoon sokereiksi. Talvella jälkimmäinen ei kylmän takia toimi, joten puut ovat sopeutuneet hillitsemään ensimmäistä.

”Havupuiden kannalta varsinkin kevättalvi on ongelmallista aikaa”, sanoo tutkija Tapio Linkosalo, ”Välttääkseen kylmässä mutta valoisassa esiintyviä ongelmia puut voivat ajaa valoreaktiot alas. Tämä alasajo on kuitenkin lämpötilan ohjaamaa, joten lauhana talvena valoreaktio on aktiivinen, vaikkei valoa riitäkään.”

Siksi havupuun solut pysyvät käynnissä, ja soluhengitys kuluttaa puuhun kertyneitä sokereita. Kuusella näin käy helpommin kuin männyllä.

Kun Linkosalo ja hänen kollegansa julkaisivat tutkimuksesta tiedotteen, he saivat postia Joensuussa työskenteleviltä kollegoilta.

”He on mitanneet pitkistä aikasarjoista vuosilustojen perusteella kuusen kasvua ja havainneet jo 2000-luvun alussa, että kun on ollut helmikuussa lämmintä, vuosikasvu on ollut hitaampaa”, Linkosalo kertoo.

Tähän kasvun hidastumiseen saattoi nyt löytyä syy. Linkosalo ja kumppanit mittasivat kuusten ja mäntyjen valoreaktiota vuoden ajan keväästä 2013 alkaen. Tutkimuksen tulokset julkaistiin ­hiljattain Frontiers in Plant Science -tiedelehdessä.