Tutkijat selvittivät ravinnepitoisuuden nousun vaikutuksia Tenojoessa ja Norjan joissa. Pohjoisen vähäravinteisiin jokiin vapautuu ravinteita vieraslaji kyttyrälohien kudun seurauksena sekä niiden kuoltua kudun jälkeen.

”Raatojen luona vedenlaatuarvot poikkeavat jokien muihin osiin verrattuna. Ravinteiden lisääntymisen seurauksena levien määrä voi kasvaa paikallisesti”, sanoo Syken erikoistutkija Kaisa-Leena Huttunen. Tutkijat aikovat aloittaa pohjoisissa joissa pitkäaikaisseurannan ja kerätä vesi-, pohjalevä-, pohjaeläin- ja bakteerinäytteitä, joiden avulla he pystyvät arvioimaan kyttyrälohen ekologisia vaikutuksia.

”Aiemmin havaitsimme, että nitraattityppi lisää levien kasvua pohjoisen joissa. Haluamme lisäksi mitata ammoniumtyppeä, jolla voi olla vielä voimakkaampi rehevöittävä vaikutus.”

”Ilmastonmuutos voi vahvistaa lisääntyvien ravinteiden vaikutuksia. Veden lämpeneminen, sateisuuden lisääntyminen sekä lumi- ja jääpeitteen pieneneminen vaikuttavat ravinteiden kiertoon.”

Heinäkuussa vedet olivat Lapissa 3–7 astetta tavallista lämpimämpiä. Pienikin nousu veden lämpötilassa voi olla merkittävä.