Majavat lisäävät ympäristönsä monimuotoisuutta, sillä tehokkaat rakentajat luovat sopivia elinympäristöjä paitsi itselleen, myös lukuisille muille lajeille.

Talttahampaiden elinpiirille kehittyy padonrakennuksen myötä monipuolisia ja muuttuvia tulva-alueita sekä tulvien jälkeen paikalle syntyviä majavaniittyjä. Majavan jäljiltä syntyvät elinympäristöt tarjoavat suojapaikkoja ja ravintoresursseja rakentajan lisäksi muillekin lajeille. Majavien työstä hyötyvät esimerkiksi hirvet, myyrät ja sukeltajakuoriaiset.

Euroopanmajavat metsästettiin aikoinaan Euroopassa laajalti sukupuuttoon, mutta nyt ne ovat asettumassa takaisin monille entisille elinalueilleen.

Majavien vaikutuksia muuhun luontoon on Suomessa tutkittu eniten amerikan- eli kanadanmajavalla Hämeessä Evolla, jonne toivotaan tiedekansallispuistoa. Tutkijat ovat tarkkailleet Evon majavia vuosikymmeniä, ja sen ansiosta alueelta on ainutlaatuinen aikasarja.

Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät aineiston avulla, mitä Evon majavien yli viidenkymmenen vuoden läsnäolo on merkinnyt paikalliselle luonnon monimuotoisuudelle, ja millaisia eroja on majavien asuttamien alueiden ja sellaisten alueiden, joilta majavat puuttuvat, välillä. He laskivat niin sanottuja elinympäristöjen soveltuvuusindeksejä eri lajeille ja totesivat, että majavien paluu kasvatti tänä aikana elinympäristön soveltuvuuden eri lajeille yli kymmenkertaiseksi.