Kulta on ennättänyt jo perille Camarguen luonnonpuistoon, missä se on viettänyt talvensa tähän asti. Se saapui tällä kertaa perille todella ajoissa, jopa kuukausi aiemmin kuin viime vuonna.

Kurki ei kuitenkaan kiirehtinyt muuttomatkallaan. Vielä lokakuun 12. päivä se viipyi Liettuassa, kun muut kurjet olivat ehtineet jo selvästi etelämmäs.

Kun Kulta päätti lähteä matkaan, se eteni määrätietoisesti. Lokakuun 15. päivä se jo Unkarin Hortobágyssa, jonka pellot ja kosteikot ovat kurkien suosiossa syysmuutolla.

Seuraavana päivänä Kulta jatkoi Itävallan puolelle Neusiedler-järven kansallispuistoon ja jatkoi siitä itselleen uudelle reitille Alppien pohjoispuolelle. Biologi Petri Suorsa kertoo, että kurjen valitsema reitti on 270 kilometriä pidempi kuin Kullan aikaisempi reitti Alppien eteläpuolelta. Nyt se kuitenkin pystyi kiertämään vuoristoiset alueet kokonaan, mikä on tämän reitin etu.

Viime sunnuntaina 19. lokakuuta Kulta saapui jo talvialueelleen.

”Sanoisin, että tuonne se nyt jää koko talveksi”, arvioi Suorsa.

Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että kurjet ovat ennenkin tehneet yllättäviä ratkaisuja, joten varma siitä ei voi olla.

Löysimme satelliittikurjen Ranskasta

Kurkiseuranta MATKALLA: Kultajahdissa Etelä-Ranskassa

Laurin paikantimella on ollut jatkuvasti vaikeuksia saada yhteys mobiiliverkkoon. Myös paikannuksissa on ollut epätarkkuuksia. Viimeisimmässä kurkiseurannan päivityksessä Lauri oli paikantunut Venäjän puolelle, mutta myöhemmistä reittitiedoista kävi ilmi, että se olikin lentänyt Baltian puolella.

”En tiedä, onko se lähetin menossa rikki, vai mikä siinä on”, Suorsa pohtii.

Lauri lensi syyskuun lopulla Baltian maiden halki Valko-Venäjän koillislaidalle, mihin se saapui 24. päivänä. Seuraavana päivänä kurki jatkoi jo Kaakkois-Puolaan ja syyskuun 27. päivänä saapui Hortobágyyn. Siellä kurki on nyt viipynyt jo lähes kuukauden.

Kurki on pitkillä, Etiopiaan asti ulottuvilla muuttomatkoillaan osoittanut olevansa vauhdikas menijä. Siihen verrattuna neljän päivän matka Suomesta Unkariin on melko arkinen suoritus.

”Ei sillä näköjään kauhean optimaaliset olosuhteet ole matkalla olleet, mutta kuitenkin se on koko ajan ollut menossa.”

Tällä erää näyttäisi siltä, että Lauri on suunnilleen samalla reitillä kuin aiemminkin. Jos se aikoo suunnata tänäkin vuonna Tunisian kautta Etiopiaan, täytyy pitää peukkuja, että paikannin löytää mobiiliverkon paremmin, kun kurki jatkaa matkaa Hortobágysta.

Harmaa saapui Hortobágyyn samana päivänä Laurin kanssa. Syyskuun 25. päivä se ennätti Valko-Venäjän ja Puolan rajalle, seuraavana päivänä jo selvästi Puolan puolelle ja 27. päivänä Hortobágyyn, missä sekin on lepäillyt siitä lähtien.

Harmaa on nyt palannut vanhalle tutulle reitilleen vuoden takaisen seikkailun jälkeen.

”Viime vuonnahan se meni läntistä reittiä ja jäi Ranskaan talveksi”, Suorsa muistuttaa.

Koska reittikin on vanha tuttu, Harmaa saattaa palata talvehtimisalueenkin suhteen vanhaan.

”Veikkaisin, että tänä vuonna se saattaa mennä Espanjaan asti.”

Haisku vaikutti viimeisimmässä tilannepäivityksessä etenevän Unkariin, mutta koukkasikin viime hilkulla luoteeseen syyskuun 23. päivänä. Se palasi Puolan Wrocławin tuntumaan, samalle alueelle, jossa se vietti viime vuonna koko kesän sekä syksyn aina vuodenvaihteeseen asti.

Suorsa arvioi, että hyvät tuulet ovat kuljettaneet kurkea isossa parvessa kohti etelää, kunnes sen oma suuntavaisto on ohjannut kääntymään. Vastaavat koukkaukset ovat kurjille melko tyypillisiä.

”Olisikin jännä tietää, kuinka suuri parvi siitä on sitten eriytynyt. Tuskin se yksin on lähtenyt.”