Kun syksyllä ja talvella ulkona on pimeää ja märkää, luonnosta on mukava nauttia toisinaan kotisohvalla kirjoja lukemalla. Ne antavat myös inspiraatiota tuleville retkille. Luontokirjalla voi mainiosti ilahduttaa jouluna läheisiä.

Suomen Luonto kysyi neljältä luontoihmiseltä kirjavinkin tänä vuonna Suomessa julkaistuista luontoaiheisista kirjoista. Vinkkinsä antoivat kirjailija Emmi Itäranta, Turun yliopiston ympäristöekologian dosentti ja kirjailija Mia Rönkä, valokuvaaja Markus Varesvuo sekä Luontokaupan toimitusjohtaja ja hyönteisasiantuntija Tapio Kujala.

”Se nousee sieltä kuin joku satuolento”

Tapio Kujalalla mieleen tulee ensimmäisenä tekniikan tohtorin ja tietokirjailija Sami Karjalaisen kirja Muodonvaihdoksia ihmettelemässä. Karjalainen on aikaisemmin tehnyt määrityskirjoja muun muassa leppäkertuista, hyppyhämähäkeistä, sudenkorennoista sekä heinäsirkoista ja hepokateista.

”Se on ehkä vähän erilainen kuin Samin aikaisemmin kirjoittamat kirjat. Siinä on hirveän paljon tarinallisuutta ja myös huumoria mukana”, Kujala sanoo.

Kirjassa kuvataan tekstein ja kuvin selkärangattomien hyönteisten muodonvaihdoksia. Mukana on muun muassa sarvijaakon, pyjamaluteen, täplätupsukkaan, vattumadon ja monen muun taival munasta aikuiseksi hyönteiseksi.

Kujala kuvaa kirjan joitain osioita jopa jännitystarinoiksi. Karjalainen kertoo esimerkiksi, kuinka hän vahti kotonaan herkeämättä hetkeä, jolloin ritariperhonen koteloituisi. Puolen yön jälkeen Karjalainen torkahti. Sinä aikana toukka ehti koteloitua. Myöhemmin hän onnistui kuvaamaan koteloitumisen.

Kujalan mukaan kirja sopii ihan kaikille, koska se on kirjoitettu selkeästi ja kansantajuisesti.

Karjalainen on kuvannut itse kirjan kaikki kuvat. Kirjassa näytetään muun muassa yksityiskohtaisen tarkasti, kuinka hyttynen työntyy vedenpinnalla ulos kotelonahastaan.

”Se nousee sieltä kuin joku satuolento.”

Kuva: Tammi

Sami Karjalainen
Muodonvaihdoksia ihmettelemässä
Tammi, 2025

Androidi hylätyllä rautatieasemalla

Marisha Rasi-Koskisen kirjassa Kesuura androidi on hylätyllä rautatieasemalla ihmisen kanssa ja alkaa kirjoittaa tarinaa menneisyydestään ja etsiä kadonneita muistojaan. Pikku hiljaa asiat alkavat selkiytyä.

Emmi Itäranta kertoo, että Kesuura on näkynyt julkisuudessa pitkälti filosofisena tieteisromaanina, mutta se on ehdottomasti myös luontokirja.

”Kirja käsittelee hyvin monella tasolla ihmisyyttä ja ihmisen suhdetta muihin elollisiin sekä muunlaisiin älyihin, tunteisiin ja tietoisuuksiin”, Itäranta sanoo.

Kirjassa käsitellään myös luontokatoa ja sitä, miten ihminen kohtelee muita elollisia olentoja, kuten eläintuotannon eläimiä.

Itäranta suosittelee Kesuuraa kaikille, joita kiinnostaa hitaasti avautuva monikerroksinen kertomus. Kirja jää myös pitkäksi aikaa ajatuksiin.

”Kesuura on mielestäni tärkeä kirja, koska se haastaa niin voimakkaasti ihmiskeskeisen maailmankuvan ja kysyy, voisiko jotain muutakin olla ja millä tavalla.”

Kuva: Kustantamo S&S

Marisha Rasi-Koskinen
Kesuura
Kustantamo S&S, 2025

Perheen yhteisiin lukuhetkiin

Luontokuvaaja Markus Varesvuo suosittelee tarinallista tietokirjaa Me Siiliset. Kirjan on tehnyt Hannu Laakso.

Me Siilisissä seurataan pikkuisten siilien eloa sen jälkeen, kun ne on emon katoamisen jälkeen vapautettu eläinsuojeluyhdistyksen hoivista takaisin luontoon. Vapaudessa siilit totuttelevat siilin luontaiseen eloon, kohtaavat muita eläimiä ja opettelevat tulemaan itsenäisesti toimeen.

Varesvuon mielestä kirjan tarina on onnistunut ja draamaa on annosteltu lapsille sopivasti.

”Tämä on kokonaisuutena sellainen kirja, joka voi herättää lapsen luontokiinnostuksen. Mitä nuorempana se herää, sitä parempi”, Varesvuo sanoo.

Varesvuo kehuu myös kirjan kuvitusta. Hän on itse erikoistunut lintujen valokuvaamiseen.

”Tästä näkee, että Laakso on viettänyt maastossa aikaa. Se näkyy hyvinä kuvina, joihin on saatu mukaan pienten siilien elämään liittyviä tapahtumia.”

Kirja sopii hänen mielestään erityisen hyvin vanhempien ja lasten yhteisiin lukuhetkiin.

Kuva: Into Kustannus

Hannu Laakso
Me Siiliset
Into Kustannus, 2025

Ääni joelle ja lohelle

Mia Rönkä suosittelee saamelaisen kirjailijan, käsikirjoittajan ja muusikon Niillas Holmbergin runoteosta Naarattu.

”Naarattu vie lukijan joen rantaan, jossa odotetaan hopean eli lohen nousua. Kirjan sivuilla aaltoilevat runot kuvaavat kahta kansaa, joista vain toinen pystyy kuulemaan hopean vanavedessä nousevan valaanlaulun. Teoksen kertoja alkaa osana sukupolvien ketjua kasvattaa omaa lastaan”, Rönkä kuvailee.

Rönkä kertoo, että kieleltään rikas ja rauhallisella rytmillä virtaava teos luo kiehtovan maailman. Teos antaa äänen joelle ja lohelle. Niiden muuttuessa muuttuu myös kieli.

”Painava asia esitetään alleviivaamatta, ja kielen kauneus tuo teokseen lämpöä ja paikoin viistoa hymyäkin.”

Runokokoelman kanssa on julkaistu Holmbergin ja Pauli Lyytisen Naarattu laulu -levy. Sillä pääsee kuulemaan muun muassa teoksen runoja Holmbergin lukemina.

Röngän mukaan Naarattu voidaan nähdä osana saamelaisten oikeuksia koskevaa keskustelua. Se on ajankohtainen muun muassa saamelaisten totuus- ja sovintokomission tuoreen raportin vuoksi.

”Teos puhuu myös pohjoisen luonnon puolesta ja johdattaa miettimään luontoyhteyttä ja sen muuttumista.”

Kuva: Gummerus

Niillas Holmberg
Naarattu
Gummerus, 2025