52/2025

Puukiipijä katselee maailmaa omasta vinkkelistään.

Kirjassaan Puukiipijä, vanhojen metsien viimeinen vartija (2024), emeritusprofessori Markku Kuitunen joutui kysymään, voimmeko tehdä jotakin sekä tämän vielä yleisen varpuslintumme että koko ekosysteemin tilanteelle – vai onko peli jo menetetty ja myös sen heikoin lenkki sanottu irti? Kirjan merkitykselliset ja puukiipijän syvästi tuntevat valokuvat ovat Antti Strangin. Kirjassa luontokatoa sekä ilmastonmuutosta lähestytään yksittäisen lintulajin, puukiipijän kautta.

Puukiipijä katselee tätä maailmaa ja metsäänsä pystysuorassa, 90 astetta eri asennossa kuin ihminen tai lähes kaikki muut linnut ja muut eläimet. Sekin symboloi puukiipijän tilannetta ja samalla sen viestiä koko luonnon nopeasta muutoksesta. Jokaisen metsänomistajan ja metsäammattilaisen sekä jokaisen luontoharrastajan kannattaa lukea mm. tämä kirja ja havahtua, mistä luontokadossa ja ilmastonmuutoksessa ja sen etenemisessä on kysymys.

Hippiäinen

Hippiäinen on pienin Euroopan linnuista. Viiden – seitsemän gramman ja yhdeksän sentin kokoonsa nähden hippiäinen on sitkeä tapaus. Mutta samalla se on altis vaaroille ja vaarantumiselle. Osa kannasta muuttaa yli maiden ja merien muuttuvissa sääolosuhteissa. Toinen puoli talvehtii vaihtelevissa talviolosuhteissa. Suurin muutos hippiäisellekin on ihmisen metsissä tekemä. Hippiäisen havumetsät ja pesäkuusikot ovat muuttumassa enenevässä määrin puupelloiksi. Yksilajinen puusto korjataan ennen kuin puut kasvavat metsäksi. Vanhat metsät on jo hakattu hyvin vähiin. Korjatessaan virheitä tulevat polvet ovat ihmeissään, miten näin on voinut käydä.

Hömötiainen on noussut luontokadon yhdeksi symboliksi. Metsien ravintotilanne lopputalvesta on useiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteisen tutkimuksen perusteella hömötiaisen voimakkaan vähenemisen keskeinen syy. Erityisen vaikea on myös isohkon avohakkuun osuminen metsiin, joihin hömötiainen on kerännyt talvivarastonsa. Ongelma koskee myös töyhtötiaista ja lapintiaista. Luontokato kokonaisuudessaan vaikuttaa jopa puoleen lintulajeistamme. Trendit näyttävät alas.

Hömötiainen kertoo metsän kunnosta ja kestävyydestä

Ajattelevien ihmisten kannattaa jatkaa luonnon suojelua luonnon monimuotoisuuden hyväksi, lajikadon torjumiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Teollisuus näyttää monessa suhteessa kuten vihreässä siirtymässä ja koko kehittyvässä ympäristösuhteessaan monella alalla hyvää esimerkkiä. Mm. elinkeinoelämän piiristä perustetut merkitykselliset säätiöt rahoittavat tiedettä, tutkimusta ja suojeluhankkeita, myös kulttuuria. Se kaikki antaa vähänkin pitemmällä aikajanalla luonnon, talouden ja hyvinvoinnin kannalta kestävämmän tulevaisuuden Suomelle. Päätöksenteon välinpitämättömyys ei millään alueella voi olla pysyvää, kun tieto lisää tuskaa.

Vuosi luonnossa blogi toivottaa meille kaikille parempaa uutta vuotta 2026.