Luonto näkökulmana on hoivatyössä tärkeä. Luonto hoivassa kysyy oivaltavaa asennetta, pikkusen ennakkoluulottomuutta, sopivasti ymmärrystä ja ripauksen tietoa. Luonto on kaikille hoivakodissa asuville ja työskenteleville tuttu. Luonnon liittäminen osaksi hoivaa on oikeastaan itsestäänselvyys.
Talitiainen, kaikille tuttu. Kuvat: Samuli Haapasalo
Kun ensimmäisestä hoitokotipäivästä ihmiselle annetaan tilaisuus päivittäiseen aitoon luontosuhteeseen, hoito kapuaa uusiin mahdollisuuksiin. Se antaa luonnollisen siirtymän uuden ympäristön omaksumiseen ja alentaa kaikenlaisia kynnyksiä. Samalla se tutustuttaa yhteisön eri jäseniä toisiinsa.
Punarinta laulaa puutarhassa
Ensimmäisen päivän ja viikon ja kahden vaikutus on iso ihmisen positiiviseen sopeutumiseen. Tai vaihtoehtoisesti alku voi johtaa passiiviseen turtumiseen ja sen aktiviteetin menettämiseen, joka hoitokotiin siirtyneellä on ollut aikaisemmassa elämänkokemuksessaan.
Tuomet kukkimaan hoitokodin kevääseen
Jokaisella suomalaisella on luontosuhde, sisällöltään toki vaihteleva. Hoitokodissa ja erityisesti siellä sitä voidaan pitää yllä, aktivoida ja jopa palauttaa. Monen elämänvaihe hoitokotiin saavuttaessa on voinut olla raskas, kun paikkaa on jonotettu. Mutta rantasaunan löylyt, kevään ja kesän linnunlaulu, nuotiotulet, kalareissut, monenlaiset luontoretket, tarinat ja muistot nousevat kuitenkin mielen sopukoista, kun ne yhdessä aktivoidaan.
Kun vastaräkki saapuu sulavaan rantaan, kesä lähestyy hoivakodin pihaan hyvää kyytiä
Kerran aikaisemminkin kirjoitin hoitokodin luonnosta: https://suomenluonto.fi/hoitokodin-linnut-ja-nuotiopaikka/
Nyt teen uudestaan koko joukon ehdotuksia, joiden lähes kaikkien kustannus on pieni, mutta tuloksena paljon hyvää mieltä, pientä omaehtoistakin liikkumista ja toimintaa hoitajien kanssa, elämän virkistäviä toimia, tunteita ja mukavia asioita.
Musiikki sopii luontosuhteen yhteyteen, se synnyttää muistin heikentyessäkin monia kauniita muisteluksia ja osallistavia tunnekuvia ikäihmisen tärkeisiin korkeankin iän vuosiin.
Tässä konkreettisesti yksitoista konstia tai voisi sanoa luonnollisia arjen asioita luontosuhteeseen hoivakodeissa:
Yksi tunti tai puolikin ulkoilua kaikille toimintatapana joka päivä, kullekin kunnon mukaan. Omat jalat, rollaattorit, pyörätuolit, parempikuntoiset ystävät auttavat. Kunto kohenee. Ulkoilu antaa vaihtelua, se on odotettu päivän kohokohta. Silmät ja korvat aistivat, vaikka ei voisi omaehtoisesti liikkuakaan.
Lähiluonto virkistää ja antaa impulsseja hoitokodin luonnonläheisessä pihassa ja miljöössä niin maalla kuin kaupungissakin.
Vähintään 10 linnunpönttöä monille eri lintulajeille jok´ikisen hoitokodin pihalla ja puistossa tuo paljon kiinnostavaa seurattavaa huhtikuulta alkaen loppukesään eli lintujen saapumisesta, pesäpöntön valitsemista hautomiseen, poikasten ruokkimiseen ja lopulta lentoon lähtöön. Keskenään voi vaihtaa ajatuksia näkemästään ja kuulemastaan.
Lintujen talviruokintapaikan voi aloittaa hoivakodin pihalla syyskuulla ja jatkaa lumien sulamiseen. Ruokintapaikalla saa nauttia varsin monien, vanhastaan tuttujen lintujen läsnäolosta pihassa ja puutarhassa. Tiaiset, punatulkut, keltasirkut, mustarastaat, varpuset, tikat ja monet muut linnut ovat talvenkin yli ihailtavissa. Osa jää pesimään pihapiiriin.
Harmaapäätikka voi käydä vierailulla hoivakodin puistossa
Kukkapuutarha on ollut monen hoitokodin iäkkään asukkaan elinikäistä mielipuuhaa keväästä syksyyn. Miksei siis nytkin. Puutarhaa voi hoitaa katseella ja kauniilla ajatuksilla niistä vanhoista perennalajeista, jotka ovat tulleet elämän varrella tutuksi. Kukille voi puhua, mutta voi myös pikkuisen käyttää kuokkaa ja istuttaa krasseja, kehäkukkia ja muita vanhoja lajeja. Kukkapuutarhan penkeillä voi tarinoida muiden asukkaiden kanssa kukkien hoitamisesta ja kaikesta muustakin.
Omena- ja kirsikkapuut kukkivat toukokuulla. Omenoita voi haukata syksyllä. Ja siinä välillä voidaan yhdessä viljellä muutama pieni perunapenkki ja sipulia. Hernemaakin olisi mukava, vaikkei ihan helppo. Syksyllä pidetään sitten päivällispöydässä pienet elonkorjuujuhlat. Lisukkeina aivan omaa tuotantoa.
Pihapiirin kukista voi tehdä asetelmia
Luontopolku yhdistää nämä eri lähiluontokohteet. Polku kiertää turvallisesti hoivakodin pihapiirin tuttuja kohteita.
Hoivakodin sijainti saisi mieluusti olla rannan lähellä. Järvimaisema luo tunnelmaa ja tuoksuja, avaruutta. Illalla voi kuulua kuikan huuto. Joskus voi päästä jopa ongelle ja pilkille avustajan kanssa. Ainakin voisi istahtaa laiturin penkille ihania muistoja virkistämään. Yksikin kala on huippua. Rannikkokaupungeissa voisi hoitokoti saada merimaiseman. Sen katselemiseen ei koskaan väsy.
Kuikkapari järvenselällä
Tulipaikka on aivan välttämätön. Jokaisen ikäihmisen sieraimissa tuoksuu vielä tervanen ja syttyvän koivun tuohen haiku. Tulen ääressä voi välillä langeta mustuvan makkaran makuun ja keittää pannukahvit. Tuleen tuijottaminen ja tulen ylläpitäminen voi viedä hyvän tovin iltapäivän aikaa. Tulipaikalla täytyy toki olla liiteri pientä puuhastelua varten. Hauraskin metsien mies tai nainen pilkkoo koko elämän ajan hiotulla tekniikallaan helposti muutaman nuotiopuun. Puulämmitteinen sauna kuuluu tietysti joka hoivakotiin.
Luonnolla ja musiikilla on tärkeä yhteys. Ei mitään mössöä taustamusiikkia, vaan aitoa musiikkia humpasta iskelmään ja barokista klassiseen ja rockista Saariahon Kaijaan, kansanmusiikista etnoon ja perinnemusiikkiin. Voi kuinka monelle nouseekaan mieleen kauniita, alitajuisiakin mielleyhtymiä elämän varrelta nykyhetken virkistykseksi ja nautinnoksi!
Kalasääski voi joskus kaarrella kalanpyynnissä Hoivakodin järvellä
Kolmas sektori, hoivakotien naapurit, sukulaiset, kyläyhteisöt, yhdistykset saavat yhdessä vanhusten kanssa aikaan sen, mikä vaatii pientä rakentamista kuten linnunpönttöjä, kukka-ja perunamaan kääntämistä tai omenapuiden istuttamisia. Hirmu monet haluavat osallistua, kun siihen on mukava mahdollisuus.
Laulujoutsen voi toitotella huutojaan hoivakodin rannassa
Tässä kaikessa on sekin hienoa, että hoitajien työn kuva tulee monipuolisemmaksi, vivahteikkaammaksi ja motivoivammaksi, siinä suhteessa se jopa kevenee. Tulokset ovat konkreettisesti nähtävissä. Niin julkisen ja yksityisenkin hoivakodin yrityskuva tai jopa talous voivat parantua. SOTE kehittyy, asiakas on keskiössä ja lisäkustannukset tämän kaiken hyvän tunteen luomisessa ovat käytännössä olemattomat. Asenne- ja uskallusmaailmassa tapahtuu suuri helpottava hyppäys. Ei kannata uskoa niitä, jotka sanovat, että tämä ei ole mahdollista. Se on. Vähitellen. Ja taiten. Ei nyt ihan kaikkea joka paikassa, mutta aika paljon kaikissa! Ja kaikki heräävät pian tyytyväisempiä ja onnellisempia, nukuttuaankin paremmin.
Kaksi tilausta yhden hinnalla, yhteensä vain 29 euroa!