Suomen vesialueilla tavattiin pyöriäisiä 1900-luvun alussa paljon nykyistä useammin. Pyöriäishavaintojen määrä romahti 1940-luvulla, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta, jossa hyödynnettiin sanomalehtiarkistoa. Tutkijat penkoivat arkistoon tallennettuja sanomalehtiä hakusanojen avulla vuodesta 1828 vuoteen 1975 asti.

Tutkijat löysivät tuolta ajanjaksolta yhteensä yli 400 lehdissä julkaistua pyöriäishavaintoa. Monet havainnoista oli tehty kalastuksen yhteydessä. Sanomalehdissä uutisoitiin säännöllisesti esimerkiksi kalastajien pyydyksiin tarttuneista pyöriäisistä, mutta myös muunlaisista kohtaamisista. Uutisten perusteella pyöriäisiä tapettiin joskus myös tarkoituksella ja toisinaan niitä ajautui rantaan tuntemattomista syistä.

Pyöriäisiä liikkuu Suomen vesillä selvästi vähemmän, kuin ennen 1950-lukua. Kuva Shutterstock

Rannikkoalueilla sata vuotta sitten eläneet esivanhempamme näkivät pyöriäisiä paljon useammin kuin nykyiset sukupolvet. Sanomalehdissä julkaistuja havaintoja löytyi tutkimuksessa koko rannikon pituudelta, Perämereltä Suomenlahden pohjukkaan asti. Suurin osa havainnoista oli kesäkuukausilta, mutta toisinaan pyöriäisiä oli nähty pulikoimassa maamme aluevesillä myös keväällä ja syksyllä. Talvisiakin havaintoja oli, mutta ne koskivat yleensä kuolleita yksilöitä.

1940-luvun jälkeen pyöriäishavainnot niukkenivat selvästi, eivätkä ole sittemmin enää runsastuneet.

Nykypäivänä uhanalaista pyöriäistä tavataan lähinnä eteläisillä merialueillamme, joskin huhtikuussa tällainen harvinainen vieras eksyi Kyröjokeen Pohjanmaan rannikolla. Kyröjoessa havaittu pyöriäinen menehtyi toukokuussa, todennäköisesti ihotulehdukseen. Joen makea vesi ei sovi suolaiseen veteen sopeutuneelle lajille, ja eläin kärsi vakavista iho-ongelmista.

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!