Vadelma on luonnon oma herkku – tutustu marjan seuralaislajeihin!
Marjojen mussuttajat
• Kukapa ei mussuttaisi? Vadelma maistuu esimerkiksi karhulle ja muille nisäkkäille, linnuille sekä hyönteisille.
• Marjalinnut ovat vadelman tärkein kumppani. Siemen kulkeutuu linnun suolistossa uudelle kasvupaikalle ja jää odottamaan tilaisuutta itää.
• Vattukuoriaisen toukka on marjastajalle tuttu otus. Se kasvaa kukkapohjuksessa ja marjan sisällä. Kun marja on kypsä, toukka siirtyy maahan ja koteloituu.
• Marjalude herkuttelee vadelman kasvinesteillä ja mehulla. Häirittäessä lude erittää pahaa hajua, jonka moni marjastaja tuntee hyvin. Hajun lähde on saattanut joutua hiusten sekaan tai vaatteisiin.
• Marjan ohut kuori rikkoutuu helposti ja makea sisus paljastuu. Se on luonnon oma perhosbaari.
Kukilla vierailijat
• Vadelman kukat ovat pölyttäjien suosiossa.
• Kussakin kukassa on monta emiä, joiden täytyy pölyttyä, jotta marjasta kehittyy muhkea ja moniosainen.
• Vattukärsäkkään toukka kasvaa nupussa, jonka kukkaperän naaras on osittain katkaissut muninnan jälkeen. Siten nuppu putoaa ennen pitkää maahan, ja toukka pääsee koteloitumaan.
Varrella eläjät
• Piikit estävät vadelman varsia päätymästä esimerkiksi jänisten ja myyrien evääksi.
• Vattusimamehiläinen voi pesiä vadelman kuivuneen verson sisään. Se rakentaa onttoon varteen peräkkäisiä lokeroita, kullekin toukalleen omansa.
• Vattulasisiiven toukat syövät vadelman juuria sekä varren sisäosia. Perhosen ulkonäkö muistuttaa ampiaista ja hämää saalistajia.
• Kuihtuneeseen varteen asettuvat lahottajasienet, kuten monet pahkulat (Typhula) sekä jyväskarvakat (Lachnum).
Lehdillä herkuttelijat
• Hirvelle taimikko vadelmineen on noutopöytä, eivätkä hennot piikit pidättele tätä laiduntajaa.
• Vadelmanäkämäpunkki piilottelee lehden alapinnalla ja imee siitä nestettä. Lehteen syntyy tästä keltaisia laikkuja.
• Vattumittarin toukka rouskuttaa lehtiin lovia ja reikiä.
• Vadelmavillaselän toukka kasvaa lehtiä rouskuttaen. Laji talvehtii kotelona maassa yhteensidottujen vadelmanlehtien välissä.
Lue myös:
Näe vadelma uusin silmin: Hakkuuaukean piikikäs herkkupöytä on elintärkeä turvapaikka uhanalaisille hyönteisille ja linnuille
Loppukesän herkullisella marjalla on tärkeä tehtävä. Se asuttaa kaljuksi raivatun hakkuun ja tarjoaa suojapaikan sekä ravintoa kokonaiselle eliöyhteisölle.
Mitä sinä valmistat vadelmasta? Vastaa kyselyyn!
Keräämme vadelmareseptejä sekä muita vinkkejä marjan ja kasvin käyttöön. Vastanneiden kesken arvomme kirjapalkinnon!
Kerää vattusato talteen – seitsemän vinkkiä vadelmanpoimijalle
Suomessa vadelma tuottaa keskimäärin 10 miljoonaa kiloa marjaa vuodessa, ja Etelä-Suomessa se onkin yksi satoisimmista luonnonmarjoista.
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.