Kerää vattusato talteen – seitsemän vinkkiä vadelmanpoimijalle
Kuva: Riitta Weijola / Vastavalo
Marjastaja voi poimia vadelmaa suurimmassa osassa Suomea, mutta Lapissa sitä kasvaa vain niukasti. Luontaisesti vadelma elää valoisissa rantametsissä, lehdoissa ja metsänreunoissa. Laajimmat pensaikot löytyvät kuitenkin ihmisen jäljiltä hakkuuaukoilta.
Uusi marjapaikka voi tuottaa satoa parikymmentä vuotta, kunnes puut alkavat varjostaa liikaa. Siinä vaiheessa taimikossa kulkeminenkin on jo aika hankalaa.
Suomessa vadelma tuottaa keskimäärin 10 miljoonaa kiloa marjaa vuodessa.
Vadelma kukkii kesä–heinäkuussa, sen verran myöhään, että halla harvemmin pääsee karsimaan satoa. Marjat alkavat kypsyä samaan aikaan kun kukinta lähestyy loppuaan, ja satokausi jatkuu vielä elokuun.
Suomessa vadelma tuottaa keskimäärin 10 miljoonaa kiloa marjaa vuodessa, ja Etelä-Suomessa se onkin yksi satoisimmista luonnonmarjoista. Parhaimmillaan aarilla (10 metriä kanttiinsa) voi kypsyä viidestä kymmeneen kiloa vadelmaa.
Marjastaja saa vadelmasta aromaattisen makuelämyksen lisäksi sokereita ja paljon kuitua. Marja sisältää runsaasti kaliumia, magnesiumia ja mangaania, ja se on myös kohtuullinen C- ja E-vitamiinien lähde.
Vinkit vadelmanpoimijalle
- Sato on tyypillisesti paras aurinkoisella paikalla, mutta kuivana vuonna parhaat paikat löytyvät ojanpielistä ja puolivarjosta.
- Käy keräämässä marjoja hyvällä paikalla muutaman päivän tai viikon välein, muutaman viikon ajan. Sato kypsyy vähitellen.
- Poimi vattua vain kuivalla säällä. Märät marjat muhjuuntuvat herkästi.
- Jätä puoliraa’at marjat kypsymään. Siten niihin ehtii kertyä enemmän sokereita, vitamiineja ja makua.
- Älä kerrytä ämpäriin paksua kerrosta, paitsi jos aiot joka tapauksessa nakata pohjimmaiset suoraan mehu- tai hillokattilaan.
- Marjat on syytä käsitellä pian kotiin päästyä, sillä niiden säilyvyys on heikko.
- Poimi myös tuoreiden versojen lehtiä. Lehdet ovat makeita, ja niitä voi käyttää yrttihaudukkeissa tuoreena, kuivattuna tai pakastettuna.
Lue myös:
Vadelman seuralaislajit
Mitään ei jää käyttämättä. Vadelman seuralaiset hyödyntävät kaiken juurista marjoihin.
Näe vadelma uusin silmin: Hakkuuaukean piikikäs herkkupöytä on elintärkeä turvapaikka uhanalaisille hyönteisille ja linnuille
Loppukesän herkullisella marjalla on tärkeä tehtävä. Se asuttaa kaljuksi raivatun hakkuun ja tarjoaa suojapaikan sekä ravintoa kokonaiselle eliöyhteisölle.
Luonto tilastoina: Marjojen hyvä kemia
Mikä luonnonmarja on terveellisin? Mustikka on antosyaanien aarreaitta, lakka pursuaa ellagitanniinien eliksiiriä.
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.