Rykimäaika, porojen kiima, on marras–joulukuussa jo ohi. Ennen rykimää hirvaat kelovat naamasarvistaan nahan, jonka alla kruunu on kasvanut. Sitten testosteronia tihkuvat urokset mittelivät vaatimista, joita voittajan haaremiin päätyy keskimäärin 5–20. Rykimän jälkeen hirvaat pudottavat sarvensa ja rauhoittuvat.

Loppuvuodesta tehdään erotukset, joissa valitaan eloon jätettävät ja teuraaksi päätyvät. Porot kootaan mönkijöiden, moottorikelkkojen ja joissain paliskunnissa myös helikopterin avulla. Sitten ne ohjataan siuloilla eli johdinaidoilla erotuksen keskiöön, kirnuun. Siellä lukumies tunnistaa korvamerkit ja kirjaa kunkin poronomistajan eläimet.

Talven porot sinnittelevät kuopimalla kaivoksiltaan jäkälää, ja siitä jää hankeen merkiksi kaivinkuoppia, kiekeröitä. Poroja myös heinitetään, koska jäkälälaitumet ovat kuluneita.

Jos hanki kovettuu, porot syövät kuusten ja mäntyjen rungoilta ja oksilta luppoa, roikkuvia jäkälätupsuja.