Uusi kansallispuisto on yksi Euroopan luonnontilaisimpia ja laajimpia metsäerämaita. Äänisen niemimaan kansallispuisto tuo merkittävän lisän taigametsien suojeluun. Seudun vesistöt ovat lohikalojen merkittäviä kutupaikkoja, ja niissä elää harvinaisia jokihelmisimpukoita, toteavat asiassa aktiivisesti vaikuttaneet Suomen luonnonsuojeluliitto ja nuorisojärjestö Luonto-Liitto tiedotteessaan.

Alle 300 kilometrin päässä Suomen rajalta sijaitseva suojelualue (kartassa vihreällä) on lähes Lemmenjoen kansallispuiston kokoinen. Runsaan 2000 neliökilometrin puistosta 1800 neliökilometriä on itse niemessä, loput 200 neliökilometriä Vienanmerellä. Puisto tukee myös paikallisen pomorien merenrantakansan elinkeinojen säilymistä. Sen nimi onkin Pomorien kansallispuisto (Onezhkoje Pomorje).

”Äänisen niemimaata on kaavailtu suojeluun yli 15 vuoden ajan. Aivan viime vuosiin saakka erämaata ovat uhanneet avohakkuut ja tienteko. Venäjän hallituksen päätös osoittaa, että luonnonsuojelu etenee Venäjällä taas vuosien tauon jälkeen”, arvio Luonnonsuojeluliiton Venäjä-koordinaattori Olli Turunen.

Merkittävä sysäys suojelulle saatiin, kun suomalaiset ja venäläiset luonnonsuojelujärjestöt saivat 2000-luvun alussa suomalaiset metsäyhtiöt sitoutumaan siihen, etteivät ne osta puuta Venäjän suojelun arvoisilta alueilta. Myös metsiä hakannut venäläisyhtiö oli valmis kompromissiin kautta tukemaan suojelua.

Vuonna 2010 Luonto-Liiton ja paikallisen Aetes-järjestön leirillä nuoret tekivät Suomen luonnonsuojeluliiton ja paikallisen WWF:n asiantuntijoiden avustuksella yli 15 kilometrin luontopolun. Suomen ulkoministeriö, Suomen ympäristökeskus ja EU:n nuoriso-ohjelma rahoittivat hanketta. Polku toteutettiin palvelemaan erityisesti matkailijoita.

”Yhdessä tehty luontopolku kulkee juuri perustetun kansallispuiston sisällä ja tarjoaa erinomaisen näyteikkunan alueen upeaan luontoon”, sanoo Luonto-Liiton Venäjä-koordinaattori Birthe Weijola.

Kansallispuiston valmistelu käynnistyi vuonna 1997 toteutetun kansainvälisen tutkimusretken suositusten perusteella. Retki toteutettiin Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyönä. Suomesta tutkimusretkelle osallistui muun muassa arvostettu luonnonsuojeluasiantuntija, emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi, joka toimi tuolloin myös suomalais–venäläisen luonnonsuojelutyöryhmän puheenjohtajana.

”Tutkimusretken jälkeen käynnistettiin Suomen ja Arkangelin alueen kahdenvälisenä yhteistyönä äänisen niemimaan luonnonsuojeluarvojen inventointihanke. Sen pohjalta valmisteltiin kansallispuiston perustamisasiakirjat sekä alkuperäinen yli 3000 ne- liökilometrin laajuinen suojeluesitys”, toteaa johtava asiantuntija Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskuksesta.

Alkuperäisen suojeluesityksen laatimisen jälkeen kansallispuiston perustamiseen osallistuivat myös useat venäläiset tutkimuslaitokset, ympäristöhallinto ja luonnonsuojelujärjestöt.