Pikkuveli oli saanut lahjaksi rattikelkan, minä leikkihevosen. Minun leikkini sujui selvästi paremmin kuin veljen epätoivoinen yritys vieressä. Vaikka kolmivuotias kuinka lykki pienillä jaloillaan, stiga luisti kovin huonosti olohuoneen lattialla.
Elettiin jouluaattoa 1984 Satakunnan mummilassa, ja satoi vettä. Oli minun elämäni ensimmäinen musta joulu. Poikkeus.
Tämän jälkeen tuli vielä liuta valkeita jouluja, mutta hiljalleen tilanne muuttui. Seitsemänvuotias minäni ei olisi suostunut uskomaan, että vain joidenkin kymmenien vuosien päästä valkoinen joulu on harvinaisuus osassa maatamme. Ilmatieteenlaitoksen arvioiden mukaan lumiset päivät tulevat tällä vuosisadalla hupenemaan entuudestaan. Talven lämpötilat kohoavat ja sademäärä kasvaa. Entistä suurempi osa sateista tulee vetenä.
Tänä vuonna on juhlittu satavuotiasta Suomea. Juhlan jälkeen puheet kääntyvät kohti tulevaisuutta. Kaikkialla pohditaan nyt innokkaasti, millainen maamme on seuraavan sadan vuoden kuluttua. Kahlatessani tänään loskassa mietin tulevia vuosia, ja aloin selata kuluneen vuoden ilmastouutisia. Tässä niistä muutamia:
- Maailman ilmatieteenjärjestö WMO:n mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvoi ennätysvauhtia. Yle uutiset 30.10.2017
- Vuodesta 2017 näyttää tulevan ilmastotilastojen kolmanneksi kuumin. Lämpimin oli vuosi 2016 ja toiseksi lämpimin 2015. Yle uutiset 6.11.2017
- Suomen kasvihuonekaasupäästöissä käänne nousuun. Tilastokeskus 8.12.2017
Arktisen alueen jääpeite kutistuu ja tundra-alueen ikirouta sulaa. ”Tohtori Mathisin mukaan arktisen alueen tapahtumat vaikuttavat koko maapalloon”. Yle uutiset 13.12.2017 - Arktisen merijään peittävyys on tänä vuonna kutistunut mittaushistorian kolmanneksi surkeimmaksi. The Guardian 6.3.2017 Arctic sea ice news & analysis 6.12.2017
- ”Routiminen, palsasuot ja lumen painanteet katoavat lähes kokonaan ilmaston lämmetessä pohjoisten alueiden maisemasta.” Ilmatieteenlaitos 11.9.2017
- Lämpenevästä maaperästä vapautuu enemmän hiiltä ilmakehään kuin aiemmin on ajateltu. The Guardian 5.10.2017
- Vaurioituneet sademetsät eivät enää toimi hiilinieluna, vaan muuttuvat hiilen lähteeksi. Puustoa on tuhottu liikaa. Yle uutiset 29.9.2017
- Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen on mahdollista malleissa, mutta ylioptimistista todellisuudessa. Center for international climate research 30.4.2017
- Yhdysvallat vetäytyi Pariisin ilmastosopimuksesta. Aamulehti 2.6.2017
- Tieteentekijät antoivat ihmiskunnalle toisen varoituksen: emme voi jatkaa samaan malliin. Helsingin Sanomat 13.11.2017
Millaisia päätöksiä esimerkiksi EU:ssa sitten on tehty tilanteen parantamiseksi? No muun muassa tällaisia:
- EU:ssa äänestettiin ilmastopolitiikan maankäyttöä ja metsiä koskevasta ns. LULUCF-asetuksesta. Suomi lobbasi voimakkaasti mahdollisuutta kasvattaa hakkuita:
”Jopa ilmastotutkijoiden viesti on ollut selvempääkin selvempi: ilman hiilinielujen kasvua lähivuosikymmeninä olemme pulassa. Nyt parlamentin äänestyksessä luovuttiin siitä tärkeästä periaatteesta, jonka mukaan hakkuiden aiheuttaman hiilinielun pienenemisen ilmastovaikutus pitäisi huomioida täysimääräisesti.” Suomen luonnonsuojeluliitto 13.9.2017
”Jos valtio keskittyy päästöjen vähentämisen ja nielujen maksimoimisen sijaan kansainvälisen ilmastopolitiikan torpedoimiseen, olisi sanottava ääneen, että toivotamme tervetulleeksi 3–4 asteen globaalin ja Suomen tasolla jopa seitsemän asteen lämpenemisen.” Suomen Kuvalehti 7.11.2017
”Maankäytön ilmastovaikutusten eli hiilinielujen laskentasäännöistä on päästy lopulliseen sopimukseen EU:ssa. Lopputulos sallii metsien hakkuiden kasvattamisen ilman, että kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi sen takia vähentää jostain muualta.. ..Suomen hallitus ja metsäteollisuus ovat pitäneet hiilinielusääntöjä tärkeinä, koska ne haluavat kasvattaa hakkuita Suomessa merkittävästi.” Yle uutiset 14.12.2017 - EU:ssa ollaan säätämässä direktiiviä, johon sisältyvä valuvika kiihdyttäisi ilmastonmuutosta sallimalla metsien hakkuun pelkästään energian tuottamiseksi:
”Time matters. Placing an additional carbon load in the atmosphere for decades means permanent damage due to more rapid melting of permafrost and glaciers, and more packing of heat and acidity into the world’s oceans. At a critical moment when countries need to be “buying time” against climate change, this approach amounts to selling the world’s limited time to combat climate change under mistaken claims of improvement.” The Guardian 14.12.2017
Aikamoisia lahjoja. Hyvää joulua vaan, ja onnea seuraavalle sadalle vuodelle!
Mustat joulut ovat pienimpiä ongelmiamme tulevaisuudessa. Niiden lisäksi lahjamme nykyisille ja tuleville sukupolville sisältää myrskyjä, kuivuutta, tulvia, nälänhätää, puutetta puhtaasta vedestä, pilaantuneen ympäristön. Ole hyvä, maailman lapsi, valitse näistä mieleisesi.
Ilmastonmuutoksen suhteen kelkkamme on kiitämässä kovaa kohti valtatietä. Me emme ole enää mäen päällä tekemässä päätöstä siitä, lähdemmekö laskemaan ylipäätään ja mihin suuntaan.
Me olemme keskellä jyrkkää rinnettä. Tuuli suhisee korvissa, vauhti kiihtyy ja autotie lähenee. Silmiä kirveltää. Moni kyydissä olija kieltäytyy painamasta jarrua. Jotkut kinaavat keskenään ohjaamisesta.
Jospa vielä ei olisi liian myöhäistä? Tänä vuonna kansainvälinen yhteisö kokoontui Bonnin ilmastokokouksessa. Ensi vuonna kokous järjestetään Puolassa. Ilmastourakka jatkuu. Takkuisesti, eripuraisesti ja haparoiden, mutta jatkuu kuitenkin. Voisimmeko me Suomessa juhlistaa uutta satavuotiskautta tekemällä aiempaa viisaampia päätöksiä? Sellaisia, joissa ajatellaan kokonaisuutta eikä vaan jonkun suppean ryhmän tai yhden teollisuudenalan etuja.
Näyttää siltä, että me tulemme kelkkoinemme päätymään tielle joka tapauksessa. Ehdimmekö hidastaa edes vähän ja väistää autoja? Tie on koko ajan lähempänä. Pitää jarruttaa niin kovaa kuin pystyy. Nyt heti.
Thursday is the final day of #LULUCF negotiations. To make sure countries can’t hide #forestry emissions in the post-#ParisAgreement world, RT and tag your environment minister and MEPs! #ParisSummit pic.twitter.com/m0YkHNn9nQ
— Fern (@Fern_NGO) 12. joulukuuta 2017