Katse edelleen taivaalle, kurkia muuttaa päivittäin
Yllytän katselemaan edelleen taivaalle ja toisaalta kuuntelemaan kurkien huutoa. Isoja parvia on juuri nyt muutolla.
Yllytän katselemaan edelleen taivaalle ja toisaalta kuuntelemaan kurkien huutoa. Isoja parvia on juuri nyt muutolla.
Viime päivinä on muuttanut paljon kurkia. Tänäänkin näin viiden minuutin sisään kl. 11.50 useassa aurassa noin 600 kurkea aivan Helsingin ydinkeskustan yllä. Esplanadin puisto antoi sen verran tilaa katsoa taivaalle, että sain suurin piirtein laskettuakin ne. Tyypillistä, että ensin kuulin liikenteen melun ylikin kurjen huudon. Seuraavia auroja tiesin jo odottaa. Mutta huusivat nekin.
Kurkiaurojen suunta oli etelän ja lounaan välillä. Paikka, suunta ja ajankohta kertovat, että seuraavaksi kurjet lähtivät ylittämään Suomenlahtea. Puolitoista, kaksikin tuntia Viroon. Sitten ehkäpä alas maihin isoille peltoaukeille etsimään ruokapaikkoja, ehkäpä vanhastaan tutuillekin paikoille. Illaksi joko meren luodoille, osin vedenalaisillekin tai isojen soiden luoksepääsemättömiin paikkoihin yöpymään. Sinne eivät maanisäkkäät pääse pitkäkoipia hätyyttämään yön pimeässäkään.
Eli silmät ja korvat auki edelleen!