Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Myrskylintu elää elämänsä ulapoilla ja pesii syrjäisillä kalliosaarilla, missä "myrsky mylvii ja laine laulaa". Myrskylintu on mestari liitelemään aaltojen väleissä ja harjalla joutumatta suurenkaan aallon kitaan.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Kuvat: Samuli Haapasalo
352/365
Myrskylintu elää inhimillisesti ajatellen lähes tavoittamattomissa pohjoisten merien ulapoilla. Monasti siivillään kertaakaan lyömättä se leijuu aaltojen pinnassa ilmavirtauksissa taitavasti ja vain vähän energiaa kuluttaen.
Myrskylintu ilmestyy sateesta. Se sukeltaa sumuun. Ruokansa se nappaa veden pinnasta. Sopiville vesille myrskylintuja kerääntyy pyynnille tuhansia. Myrskylintu seuraa myös kalastusaluksia. Meitä lähinnä myrskylintuja olen katsellut Pohjois-Norjassa, Jäämeren ulapoilla ja Skotlannin saarilta ulos Atlantille ihmetellen. Joskus harvoin lintu harhautuu Suomenkin vesille esimerkiksi voimakkaiden myrskyjen kuljettamana. Sellaisten kuin tänä iltana.
Myrskylinnun keho on vanttera, vaikka ei raskas. Lintu on erikoistunut lentämiseen taitavan ketterästi liitelemällä aaltojen harjalla ja väleissä. Se liikkuu laajalla alueella. Se on myös pitkäikäinen, jopa yli 40 v.
Kalliosaarten syrjäiset jyrkänteet tarjoavat pesäpaikan. Nekin ovat tuulessa ja tuiverruksessa, eivät koskaan leppeämmillä sisälahdilla, vaan ulkona, viileässä ja kosteassa. Mutta tämä kaikki on myrskylinnulle kehittynyt ekologinen lokero, sen biotooppi, oma elinympäristö, missä ”myrsky mylvii ja laine laulaa”. Lintu on myös mestari uimaan.
Myrskylinnun pärjäämisen haasteet ovat merivesien kunnossa, virtauksissa, pinnan lämpötiloissa, ja mm.näihin tekijöihin liittyvässä ravinnon saamisessa. Erikoistuneelle ei monasti ole vaihtoehtoja, jos sen ympäristö voimakkaasti muuttuu. Myrskylintu hyödyntää kuitenkin merestä useammanlaista ruokaa kuin jotkut muut. Tällä hetkellä myrskylinnun kanta on elinvoimainen, vaikka niin moni merilintu on vaikeuksissa.
Myrskylintu kaukana ulkona Atlantilla, St. Kildan saarilla, Skotlannista länteen.
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Usein ei saukkoon törmää, mutta sitä kiinnostavampaa on, kun se osuu kohdalle. Usein saukko liikkuu hämärissä, mutta lyhyinä talvipäivinä joskus keskellä päivääkin. Blogissa on neuvoja saukon etsimiseen, mutta parasta on tarkkailla rannoilla, sillä saukkopaikkojen jäät voivat olla heikkoja kovallakin pakkasella.
Keltasirkku viihtyy maatalon pihapiirissä tai sen lähellä ympäri vuoden. Talvehtivien keltasirkkuparvien tärkeänä ravintona on maalaispihan ruokintapaikalta ja vaikkapa hevostallin vaiheilta löytyvät kauranjyvät.
Suuri valkoinen pöllö elää tuntureilla tundravyöhykeellä kaikilla pohjoisen pallonpuoliskon mantereilla. Joskus se tulee talvella etelämmäksi aukeille maille ja ulkosaaristoon. Kuvat on pesimäalueen eteläpuolelle talvella vaeltaneesta nuorehkosta tunturipöllöstä.
Naakka on etevä ja sosiaalinen varislintu. Loppusyksyllä ja talvella naakkaparvet kiertelevät ruoan haussa, mutta yöpyvät tyypillisesti talvella samoissa puissa taajamissa päivästä toiseen ja talvestakin toiseen.