Ympärillä inisee ja joka paikkaa kutittaa. Hyttysiä on tänäkin vuonna aivan kamalasti!
Vai onko sittenkään?

”Tavallisella luonnossa liikkujalla on tapana yliarvioida hyttysten määrä. Se johtuu siitä, että hyttyset hakeutuvat ihmisen iholle”, toteaa pitkään hyttysiä tutkinut Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela.

Esimerkiksi Lapin vihuliaisessa räkässä hyttyset eivät suinkaan ole suurin kiusan aiheuttaja, vaan mäkäräiset ja paarmat.

Hyttysten määrää on kuitenkin vaikea arvioida. Hyttyskantoja ei seurata, eikä populaatioiden seuraamiseen ole mittareita. Asiantuntija-arviot hyttyskesistä ovat Salmelan mukaan aina hihasta vedettyjä.

Salmelan oma kokemus on se, että Pohjois-Suomessa hyttysiä on tänä kesänä normaali määrä.

”En sanoisi, että hyttysiä on paljon. Paikoin niitä on ehkä jopa tavallista vähemmän. Monet hyttyslammikot olivat täysin kuivuneet ennen juhannusta.”

”Ja mikä nyt on paljon kenenkin mielestä. Turistin mielestä pohjoisessa voi olla kamalasti hyttysiä samalla kun paikallinen poromies pohtii, että onpa vähän hyttysiä.”

Ravintoa ja pölyttämistä

Koska hyttysiä tuntuu olevan paljon, voisi äkkiseltään kuvitella, että niillä on myös tärkeä merkitys ekosysteemissä. Salmela uskoo, että hyttysten merkitys on pienempi kuin moni kuvittelee.

”Vaikkapa hyttysen lähisukulaisen surviaissääsken määrät ovat jotain ihan poskentonta. Ne ovat varmasti paljon merkittävämpää ravintoa esimerkiksi linnuille ja kaloille.”

Hyttyset kelpaavat monille selkärangattomille pedoille, kuten sudenkorennoille ja hämähäkeille. Linnuille hyttyset maistuvat myös.

Lepakotkin syövät hyttysiä, mutta ulosteesta tehtyjen dna-tutkimusten mukaan hyttysten määrä lepakon ruokavaliossa on melko vähäinen. Kalat eivät saa hyttysistä ravintoa, sillä hyttyset munivat sellaisissa vesistöissä, joissa kalat eivät kasva. Muniva hyttysnaaras pysyttelee kaukana kalaisista vesistä.

Hyttyset ovat myös pölyttäjiä. Niiden merkitys on kimalais- ja kärpäspölyttäjiä vähäisempi, mutta joillakin kasveilla, kuten uhanalaisella pikkulehdokilla hyttyset ovat pääasiallisia pölyttäjiä.

Hyttyskarkotin on pölyttäjien surma

Piinaavia mutta tärkeitä luonnonkappaleita

Jos mökkeilevältä tai retkeilevältä suomalaiselta kysyisi, moni saattaisi kovasti ilahtua ajatuksesta, että hyttysiä olisi vähemmän. Mutta mitä tapahtuisi, jos hyttysten kanta romahtaisi?

”Tuskinpa mitään kovin radikaalia. Se on kuitenkin vaarallista sanoa, koska emme voi tietää kaikista vaikutuksista.”

Salmela muistuttaa, että hyttyset kuuluvat Suomen luontoon. Niitä on ollut luonnossamme jääkauden loppumisesta lähtien.

Entä mitä asiantuntija vastaa niille suomalaisille, jotka haluaisivat päästä hyttysistä eroon?

”Kehottaisin laittamaan asioita mittakaavaan. Pahin hyttyskausi on lopulta tosi lyhyt, vain kolmisen viikkoa juhannuksen aikoihin olosuhteista riippuen. Hyttyskauden ulkopuolella on paljon aikaa mökkeillä ja olla luonnossa.”

Verenimijöiden kesä – mikä pisti?

hyttynenhyönteisetpölyttäjäträkkä

Hyvän mielen joululahja

Anna lahjaksi lumoava luontokokemus.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet suomalaisen luonnon suojelua.