Keskellä metsää olevan pyhäkön ovi on auki kaikkien tulla ja mennä, mutta matala ovi pakottaa nöyrtymään. Takaseinälle on pystytetty kelopuinen alttari, jolla lepää Raamattu ja kanerva-asetelma.

Alttaritauluna on ympäröivä luonto; ristinmuotoisen ikkuna-aukon kautta sisälle välittyy Suomenselän karu salomaa, mikä hiljalleen lipuu illan sineen. Kynttilät valaisevat hämärän tuvan, seinustoja kiertävät kapeat penkit. Harmaantuneiden hirsien välit on tilkitty sammalella. Katto on päreestä. Tupa henkii aitoa joulun tunnelmaa.

Rakennus on pidetty hyvässä kunnossa.

”Seurakunnan vapaaehtoiset ovat vasta tehneet sinne uuden pöydän sekä nuotiopaikan”, kertoo Tanja Kemell Reisjärven seurakunnasta.

Alueen kuin omat taskunsa tunteva Jussi Puranen muistelee, kuinka poikasena vuonna 1946 tutun polun varteen oli ilmestynyt uusi tervahytti ja tupa. Puranen arvelee, ettei hytissä lopulta keitetty paljoakaan tervaa, ja tupa pääsi käytön puutteessa ränsistymään.

Nyt tuvassa ei tohdi yöpyä, eikä siinä enää ole lämmityslaitettakaan, ei takkaa tai kamiinaa. Mutta aiemmin on ollut, sillä tupa ehti toimia Metsähallituksen autiotupanakin reilun vuosikymmenen.

Kelopuusta tehdyllä alttarilla on Raamattu ja kynttilöitä. Kuva: Markus Sirkka

Tuvan vierestä kulkee Peuran polun retkeilyreitti, jonka taukopaikaksi jo ränsistymään ehtinyt rakennus kunnostettiin 1990-luvun alussa. Metsähallitus kuitenkin luopui tuvan ylläpidosta vuonna 2003, jolloin maanomistaja kunnosti sen ja luovutti seurakunnalle.

”Tuvalla järjestetään kesä–heinäkuussa suosittuja kesäillan hartauksia”, Tanja Kemell kertoo.

Eräoppaana seudulla toiminut Puranen on tuonut tuvalle myös ryhmiä. ”Ne joilla oli lauluääntä, saattoivat virren veisata”, hän sanoo.

Perhosta Reisjärvelle kulkevan Peuran polun runkoreitti on 80 kilometriä. Matkaan voi lähteä Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Keski-Suomen puolelta, tai lukuisista muista aloituspisteistä. Reisjärveltä patikoitavaa tai hiihtomatkaa on peninkulma, mutta autollakin pääsee, lähimmillään vain muutaman sadan metrin päähän. Menopeli kannattaa kuitenkin jättää kilometrin päähän Kuivajärvelle ja kiertää tuvalle Kirves-Heikin kanavan kautta, jolloin ympyräpatikalle tulee lyhyimmillään pituutta reilut neljä kilometriä.

Ympärillä on hienoja suojelualueita, autiotupia ja muita kiinnostavia kohteita, joten seudulla on mahdollisuus tehdä pitempikin retki.