Viime huhtikuussa Suomessa tuiversi takatalvi. Se toi hyytäviä pakkasia ja tuiskuja. Muun muassa punarintoja, rautiaisia ja rastaita menehtyi ja lähti paluumuutolle. Kysyimme kolmelta asiantuntijalta takatalvista. Ovatko takatalvet yleistymässä ilmastonmuutoksen mukana, ja mitä seurauksia oli 2024 takatalvella?

Mika Rantanen, tutkija Ilmatieteen laitos

”Ilmastonmuutos ei voimista takatalvitilanteita, mutta ajanjakso jona niitä voi tapahtua, saattaa teoriassa pidentyä. Näin siksi, että kevätkuukaudet ovat enemmän toistensa kaltaisia koska esimerkiksi maaliskuu lämpenee enemmän kuin huhtikuu. Potentiaalinen jakso voi levitä pitemmälle ajalle. Tässä mielessä takatalvien mahdollisuus voi kasvaa. Kevät saattaa tulla aikaisemmin, mutta mahdollisuus kylmänpurkauksiin säilyy.

Jos helmikuu lauhtuu ilmaston muuttuessa tosi paljon, tämän jälkeen voi tulla tosi talviset olosuhteet, jos tuuli kääntyy koilliseen ja Suomeen tulee arktista ilmamassaa. Kylmän ilman lähdealueet ovat kuitenkin lämmenneet ja lämpenevät nopeiten ja arktisen ilmamassan pinta-ala kutistunut. Kaiken kaikkiaan pakkasjaksot ovat heikentyneet ja ilmaston kyky tuottaa kovia pakkasia heikentynyt. Liputtaisin sen puolesta, että vaihtelu kevään ilmastossa vähenee.

Takatalvia olisi hyvä tutkia, niille ei ole meteorologiassa määritelmää ja on meteorologista kiinni, mitä hän pitää takatalvena. Ensin tulee olla leuto ja sitten kylmä sääjakso. Pelkkä kylmänpurkaus ei riitä.