Testaa tietosi: Kuinka hyvin tunnet eläinten talviset ruokavarastot?
Kuva: Jari Kostet.
Eläinten talvinen ruokavarasto voi pullistella perunoita, piikkeihin seivästettyjä pikkujyrsijöitä tai liikuntakyvyttömiksi runneltuja lieroja varastoijasta riippuen.
Ruokajemmoja tekeviä lajeja yhdistää se, että miltei kaikilla niillä on talvella jokin kiinteä pesäpaikka tai elinalue. Sieltä käsin varastoja on helpompi käyttää sekä vartioida. Lajeja yhdistävät myös ankarat elinolot, jolloin ravintoa on niukasti saatavilla – kuten täällä pohjoisessa talven kylmyys.
Talvivarastoja keräävät niin kasvinsyöjät kuin lihansyöjätkin. Kätkölle eläimet suunnistavat muistinsa sekä haju- ja näköaistiensa varassa.
Lue lisää eläinten talvisista ruokajemmoista täältä ja testaa sitten tietosi Eläinten talvivarastot -visassa.
Kuinka hyvin tunnet eläinten talviset ruokavarastot?
Millaista säilytystapaa majava hyödyntää talviruuan varastoinnissa?
Kuivasäilytystä.
Vesisäilytystä.
Majava säilöö puiden oksia ja runkoja kylmään veteen, jossa ne säilyvät hyvinä läpi talven.
Hapansäilytystä.
Kuinka monta ruokakätköä orava saattaa tehdä yhden talven varalle?
50.
500.
5000.
Totta se on! Orava voi ahkeroida jopa 5000 erillistä ruokakätköä yhden talven varalle.
Mikä on kontiaisen herkkuruokaa talvella?
Perunat.
Lierot.
Kontiainen syö talvella etenkin lieroja.
Muurahaiset.
Miten kontiainen säilöö lieroja talven varalle?
Puremalla ne toimintakyvyttömiksi.
Kontiainen puree lieroa pääosasta niin, ettei se pysty enää liikkumaan, mutta säilyy kuitenkin hengissä ja tuoreena pitkään.
Laittamalla ne keskenään solmuun.
Valmistamalla niille kylmähuoneen.
Mikä on vesimyyrän herkkuruokaa talvella?
Perunat.
Vesimyyrä rakastaa perunoita. Se voi tyhjentää kokonaisen perunakellarin omiin onkaloihinsa.
Lierot.
Muurahaiset.
Millä tavalla isolepinkäinen säilöö ruokaa?
Keräämällä saalista linnunpönttöön.
Ripustamalla saalista puiden oksille.
Seivästämällä saalista oksaan tai piikkiin.
Isolepinkäinen seivästää hiiriä, myyriä tai pikkulintuja terävään oksaan tai muuhun piikkiin ja repii saaliista palasia.
Mihin lumikko varastoi ruokaa talvella?
Oksanhankaan.
Kivenkoloon.
Lumikko pyydystää esimerkiksi myyriä ja hiiriä ja säilöö ylijäämäsaaliit kivenkoloon tai kallionkoloon.
Kylmään veteen.
Mikä erityisominaisuus närhellä on?
Närhi pystyy kuljettamaan kerralla useita tammenterhoja venyvän kurkkupussinsa ansiosta.
Närhellä on venyvä kurkkupussi, johon lintu saa mahtumaan useita tammenterhoja yhdellä kertaa.
Närhi pystyy kuljettamaan kerralla useita tammenterhoja lisävarpaidensa ansiosta.
Närhi pystyy kuljettamaan kerralla useita tammenterhoja siipipussinsa ansiosta.
Vesimyyrä varastoi koko talven muonavarat yhteen paikkaan kaivamaansa onkalostoon. Vesimyyrä on
Hajasijoittaja.
Keskitetty varastoija.
No, vesimyyrä on tietenkin keskitetty varastoija, koska sen koko talven muonavarasto on yhdessä onkalostossa.
Orava ahkeroi lukuisia ruokakätköjä. Orava on
Hajasijoittaja.
No, orava on tietenkin hajasijoittaja, sillä sen ruokakätköt ovat pieninä murusina maailmalla.
Keskitetty varastoija.
Kokeile myös näitä testejä:
Tee testi: Tunnetko puut talviasussa?
Lehtipuiden tunnistaminen talvella on hankalaa, kun lehdet ovat pudonneet. Niiden tuntemiseen löytyy lehtien lisäksi kuitenkin monia muitakin tuntomerkkejä, kuten puun muoto, oksat sekä kaarnan rakenne ja väritys. Testaa tästä tunnetko Suomen tavallisimmat puulajit ilman lehtiä!
Testaa tietosi kaamosvisassa!
Vuoden pimein aika on käsillä. Suomen Luonnon kaamosvisassa pääset testaamaan tietosi kaamosajan ilmiöistä.
Muistivisa: Testaa tietosi eläinten muistista
Ihmisen muistia on suhteellisen helppo tutkia, mutta millainen muisti mahtaa olla oravalla, närhellä, hömötiaisella tai kimalaisella? Testaa tietosi muistivisassa!
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.