27/2022

Lauantai-ilta on hämärtymässä, valot, sävyt ja tunnelmat mielenkiintoisimmillaan. Pilvet roikkuivat kuin seitteinä. Tuuli on olematon, oikeastaan aivan tyyni, tuntuu, että pilvetkään eivät liiku lainkaan, vaan säilyttävät hauskat muotonsa illassa.

Kosteikoissa erottuu helposti yli 100 jalohaikaraa, kuinka monta kätkeytyykään rehevän kasvillisuuden peittoon.

Jalohaikaran alapuolella on yksi hauska konsertti. Konnad laulvad eli sammakot ovat äänessä, Virossa on noin kolminkertainen määrä sammakkolajeja kuin Suomessa. Osa lajeista on aika kuuluvia. Niiden äänet sopivat hämärään iltaan, hetkin ne yltyvät melkoiseksi kuoroksi.

Vaikka on vasta heinäkuun 3. päivän ilta, kottaraiset ovat kerääntyneet jo jopa tuhatpäisiin parviin. Ne yöpyvät ruovikoissa.

Laiduntava karja hoitaa niittyjä ja kosteikkoja liikaa sulkeutumista vastaan. Jalohaikara näyttäisi käyttävän hyväkseen karjan liikkeitä saalistuksessaan.

Kuunsirppi näkyy iltayöstä taivaalla samalla kun pilviin vielä osuu hennosti illan kauniin punaisia sävyjä. Sammakot jatkavat konserttiaan, mutta tänä vuonna lintujen hienot yölaulajat, erityisesti kerttuset ja sirkkalinnut, ovat kuitenkin hyvin vähissä. Ruislinnun ääni kuitenkin kantautuu pelloilta, yksi viiriäinenkin.