Tutkimusryhmämme kaipaa havaintoja tunturivesien harvinaisesta äyriäisestä, paljakkakilpiäisestä. Tämä superharvinaisuus esiintyy pohjoisissa vesissämme, ja toivomme saavamme siitä havaintoja kalastajilta ja retkeilijöiltä. Havainnot paljakkakilpiäisestä myös Suomen rajojen ulkopuolelta Norjasta ja Ruotsista ovat tervetulleita.

Paljakkakilpiäinen on väritykseltään ruskea, parin sentin mittainen ja pohjalla paikallaan pysyttelevä äyriäinen. Sen voi hyvällä tuurilla löytää rantavesistä piilottelemasta tai kalojen vatsalaukuista. Pyydämme erityisesti Enontekiössä ja Inarissa kalastavia ilmoittamaan, jos kalojen vatsoista löytyy paljakkakilpiäisiä. Kaikki havainnot tästä kylmiin vesiin sopeutuneesta äyriäisestä ovat ilmastomuutostutkimuksemme kannalta merkittäviä. Kansalaisilta saatavia havaintoja tullaan käyttämään ilmastonmuutoksen mallinnuksessa ja paljakkakilpiäisen uhanalaisuuden arvioinnissa.

Kaikki havainnot lajista ovat erittäin tervetulleita ja niitä voi lähettää Suomen Luonnon karttatyökalun kautta. Tarkemmat tiedot kalan vatsoista löytyneiden kuolleiden näytteiden lähettämisestä löytyvät jutun lopusta.

Näin tunnistat paljakkakilpiäisen

Paljakkakilpiäinen on alle neljän sentin pituinen arktinen äyriäinen, jonka kilven peittämä ruumis päättyy kahteen peräsukaseen. Sen ulkomuoto muistuttaa sammakon nuijapäätä tai kalatäitä. Näihin sen voi sekoittaa myös kokonsa puolesta. Paljakkakilpiäinen ei kuitenkaan kiinnity kalan ulkopintaan kuten kalatäi, vaan se on kalojen tärkeä ravintokohde, jonka voi löytää kalan vatsasta. Äyriäisen kuoret säilyvät hyvin tunnistettavina kalojen vatsalaukuissa.

Paljakkakilpiäinen on tunturivesissä elävä harvinainen äyriäinen. Se muistuttaa muodoltaa nuijapäätä. Kuva: Per Harald Olsen / Wikimedia commons CC BY SA 3.0

Kysymyksessä on ainutlaatuinen laji, joka on myös elävä fossiili. Tämä tarkoittaa sitä, että äyriäisen rakenne on säilynyt muuttumattomana miljoonia vuosia. Paljakkakilpiäisen silmät sijaitsevat sen kilvessä, jossa on myös valoa aistiva elin, jonka avulla äyriäinen tietää missä suunnassa pinta on. Usein se työntää päänsä pohjamutaan piiloon niin, että silmät ja valoa aistiva elin ovat mudan peitossa, mutta muu osa kehosta ei ole pohja-aineksen peittämä. Tällöin laji on saalistajan ja tarkkasilmäisen ihmisen löydettävissä.

Pehmeällä pohjalla liikkuva paljakkakilpiäinen tekee pohja-ainekseen pienen polun, jota seuraamalla sen voi löytää. Kasvaessaan se vaihtaa kuoren isompaan, jolloin tarkkaavainen retkeilijä voi havaita pieneksi jääneen ja kellertävän tukirangan ajelehtimassa rantavesissä. Koska laji on uhanalainen, sen voi varovasti yrittää kuvata vedessä tai pyydystää vaikka kuksaan, valokuvata se ja vapauttaa sen lopuksi kotivesiinsä. Havainnot paljakkakilpiäisistä ovat sen suojelun ja tutkimuksen kannalta erittäin tärkeitä, mutta eläviä yksilöitä ei tulisi vahingoittaa.

Elinympäristöt

Tyypillisesti paljakkakilpiäinen elää pehmeällä pohjalla kivien vierustoilla tai rantavyöhykkeen vesisara- tai vesisammalkasvustoissa piileskellen. Se on makeanveden äyriäinen, jonka voi löytää järvistä ja lammista Metsä- ja Tunturi-Lapista.

Kirkasvetisillä tunturijärvillä liikkuessa kannattaa katsoa pintaa syvemmälle, järven pohjalle. Lapin rantavesissä saattaa piilotella harvinaisuus paljakkakilpiäinen, joista pyydetään yleisöhavaintoja. Kuva: Hanna-Kaisa Lakka

Vaikka suuri osa paljakkakilpiäisen ajasta kuluu paikallaan järvenpohjalla, toisinaan se tekee ympyränmuotoisia saalistusuinteja vesipatsaassa. Välillä se käy hakemassa kilpensä alle pienen ilmakuplan, joka avulla se voi piileskellä kala- ja lintupedoilta sekä vaania saalista.

Paljakkakilpiäinen voi selviytyä hengissä petojen hyökkäyksiltä, mutta silloin selkäkilpi saattaa vaurioitua tai peräsukaset katketa. Sukaset eivät ole lajin selviytymisen kannalta merkityksettömät, koska jos ne katkeavat, paljakkakilpiäisen on vaikea irrottautua veden pintajännityksestä. Sukasensa katkaissut yksilö on pinnalla pärskiessä helppo saalis kaloille ja linnuille.

Tärkeä osa ravintoverkkoa

Paljakkakilpiäinen on tärkeä osa arktisen luonnon monimuotoisuutta. Se on tärkeää ravintoa esimerkiksi taimenille. Norjassa tekemässämme tutkimuksessa havaitsimme, että taimenet kasvavat suuremmiksi järvessä, joissa elää paljakkakilpiäisiä. Norjassa kalastajat ovat joutuneet siirtymään pienempisilmäisiin kalaverkkoihin järvillä, joista äyriäinen on hävinnyt. Tutkimuksissani havaitsin, että paljakkakilpiäinen on tärkeää ravintoa tunturijärvien rauduille ja maistuu se myös Inarijärven siioille. Huippuvuorilla lintujen, kuten suosirrin, merisirrin ja lapintiiran pesimäalueet keskittyivät lampien lähettyville, joissa esiintyy tämä isokokoinen ja ravinnerikas äyriäinen. Ankariin oloihin sopeutunut äyriäinen on itse kaikkiruokainen peto, joka käyttää myös lajitovereita ravintonaan. Paljakkakilpiäisen esiintyminen vaikuttaakin isoon joukkoon muita lajeja niin maalla kuin vedessä.

Kuvassa on raudun vatsalaukun sisältö, jossa näkyy paljakkakilpiäisen läpikuultavia selkäkilpiä sekä yksilö, jonka toinen peräsukanen on katkennut. Kalastajia pyydetään ilmoittamaan havaintonsa tästä erittäin uhanalaisesta äyriäisestä, jonka voi tunnistaa sen jäänteistä kalojen vatsoissa. Kuva: Antti Eloranta.

Havainnon ilmoittaminen

Havainnot ja kuvat paljakkakilpiäisestä ja kahdesta sitä muistuttavasti lehtijalkais-äyriäisestä voi lähettää täällä.

Pyydämme kalastajia avaamaan kalojen vatsat ja tutkimaan löytyykö niistä paljakkakilpiäisiä. Mahdollisesta löydöstä olisi hyvä ottaa lähikuvia. Kuvaan tulisi laittaa jokin tuttu esine, esimerkiksi tulitikku, jotta äyriäinen voidaan mitata ja tunnistaa kuvasta. Kalan laji, paino, pituus, kalastuspaikka ja päivämäärä tulisi mahdollisuuksien mukaan kirjata ylös. Kalan vatsasta löytyneen äyriäisen voi laittaa esimerkiksi pieneen lasipurkkiin ja viedä tai lähettää Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselle tai Kilpisjärven biologiselle asemalle.

Näytteen voi lähettää osoitteeseen Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Hanna-Kaisa Lakka YNC 256, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto.

Kaikissa havaintotapauksissa ota yhteyttä äyriäistutkija Hanna-Kaisa Lakkaan: hanna-kaisa.hk.lakka@jyu.fi / puh. 0405792045

Kireitä siimoja!

ilmastonmuutoskansalaistiedeLepidurus arcticuspaljakkakilpiäinentunturivedetäyriäinen

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!