Juha Kauppinen

On tullut aika jättää hyvästit lumille. Tuleeko niitä ikävä? Ehkä hiukan. Vain viikkoja sitten oli pääsiäinen, pikainen lomamatka Savoon tarkoitti loputtoman pitkiä luistelulenkkejä Kallaveden jäälle auratuilla reiteillä. Kuumaa kaakaota laivassa, joka kesäisin seilaa vapaissa vesissä, mutta joka talveksi jää satamaan ja palvelee jääretkeilijöitä viihtyisänä taukotupana ja luistintenvuokrauspaikkana.

Ehkä lunta ja jäätä todella tulee ikävä – mutta vain oikein kovasti yrittämällä.

Nämä viime talvet, jolloin lunta on ollut paljon ja pitkään, sydänalan on vallannut jossain vaiheessa huhtikuuta tunne: nyt riittäisi jo, talvi saisi hellittää, antaa periksi keväälle. Ja ehkä jossain hemmotellun pullamössölapsen mielessä on jopa käväissyt ajatus siitä, että talvi saisi peräti olla kuukauden lyhyempi, niin paljon kuin siitä pidänkin.

Kävelen viimeisille lumille siihen kohtaan, johon talven mittaan olen kolannut suurimmat kinokset. Katselen omenapuita, ja päätän kyhätä pari linnunpönttöä. Vielä ehtii ennen kuin kirjosiepot tulevat!

Otan kuvan kotitaloni yläkerran ikkunasta muutaman päivän välein, ja julkaisen sen täällä Kevät saapuu -blogissani. Pysy kanavalla ja seuraa kuinka kevät tavoittaa Hämeen! Twitteristä löydät minut nimellä @luontomies.

HämeJuha KauppinenKevät saapuulinnunpönttölumi