Ilves on lailla rauhoitettu
Kuitenkin ilveksen metsästämiseen on myönnetty 300 lupaa!
Kuitenkin ilveksen metsästämiseen on myönnetty 300 lupaa!
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah perustelee Helsingin Sanomissa Riistakeskuksen myöntämiä kolmea sataa ilveksen kaatolupaa ”sosiaalisella hyväksyttävyydellä”.
Riistakeskus on perustellut myöntämiään lupia ”kannanhoidollisilla perusteilla”.
Laissa näitä kumpaakaan ei ole todettu perusteena lupien myöntämiselle 300 rauhoitetun ilveksen metsästämiseen.
Viranomaisten tasolta on kuin hieman ohimennen todettu, että on kyllä ollut eri oikeuksien päätöksiä, joilla lupia on kumottu.
Korkein hallinto-oikeus eli korkein oikeusaste hallintoasioissa Suomessa on ainakin kahdesti kumonnut suurpetoeläinten metsästyslupia, koska ne eivät ole olleet lainmukaisia.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten noudattaminen ei ole harkinnanvaraista, ei myöskään lakien noudattaminen. Myöskään ministeriön asetuksella ei voi poiketa lain velvoittavista säännöksistä.
Vahinko- ja uhkatilanteissa ilves voidaan poistaa. Vahinkoja on harmiksi lammastaloudessa, ei onneksi kovin paljon. Ja valtion tulee korvata petovahingot täysimääräisesti. Myös se on hyvin tärkeä suojelun oikeusperiaate. Korvausrahat ovat valtion talousarviossa. Lisäksi on kehitetty suoja-aitoja lammaslaitumille. Valtio tukee aitojen rakentamista ja niin sen pitääkin tehdä. Ihmisen kimppuun ilves ei käy koskaan.
Ilves on rauhoitettu. Se on lailla rauhoitettu. Ilveksen rauhoitus on toteutettu niin EU-lainsäädänössä kuin Suomen laissakin.
Ilves on kaiken lisäksi monessa suhteessa hyötyeläin. Jokainen ilves pitää kauriskantaa edes vähän aisoissa. Ilvekset hävittävät myös supikoiria, jotka vieraslajina syömällä linnunmunia ja -poikasia tuottavat suurta vahinkoa myös riistalinnuille – ja siis myös metsästykselle. Metsästyksenkin kannalta ilveksen vähentäminen on siis vahingollista. Auton ja kauriiden törmäyksiä sattuu päivittäin. Ilvekset vaikuttavat jonkun verran määrää vähentävästi näihin liikennevahinkoiin, kunhan saavat elää.
Ilveksen rauhoittaminen ja suojelu ovat tärkeän eettisen periaatteen ilmentymä.Tämä kiehtova, hieman salaperäinenkin eläin ansaitsee rauhansa luonnon monimuotoisuuden merkityksellisenä osana.