Kysy luonnosta: Lukija kuvasi kuusen, jossa on erikoinen syväuurteinen kaarna – mistä se johtuu?
Tiede nyt: Metso-suojelua olisi mahdollista tehostaa, jopa pakkolunastuksin
Metso-ohjelman tehokkuutta voisi parantaa esimerkiksi kohdentamalla rahoitusta entistä enemmän maakuntiin, joissa on enemmän suojelullisesti arvokkaita…
Oravia nähdään nykyään enemmän kaupungeissa kuin metsissä – miten metsäoravan käy?
Oravan touhuja voi helpoimmillaan tarkkailla omasta ikkunasta. Milloin näit oravan viimeksi metsässä?
Lähteellä on käyty juomassa raikasta vettä ja aistittu satumaista maailmaa – lukijat kertovat rakkaimmat lähdemuistonsa
Kysyimme lähteisiin liittyviä muistoja, teiltä rakkaat lukijamme, ja saimmekin pulahtaa yli 80 vastaajan virkistävään lähdemuistoon.…
Miksi kelot häviävät metsistämme? Vanhat puut tarvitsisivat aikaa elää ja kuolla
Tutkijoiden ja taiteilijoiden ryhmä on päättänyt selvittää, mikä ratkaisee puun kohtalon.
Haarikon metsäalue on viimeinen pala paratiisia
Haarikko on säilyttänyt kaistaleen Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajaseudun erämaisuutta. Nyt sinne havitellaan kansallispuistoa.
Sinipyrstö kuuluu linnustomme voittajiin, sinirinta ja moni muu Lapin lintu häviäjiin
Suomen kaikkien pesimälintujen kannat vuosilta 2019–2024 on arvioitu.
Ympäristö nyt: Kanalinnut hupenevat
Tiede nyt: Idän ja lännen liito-oravien perimässä on eroja
Suomen liito-oravien alhainen perinnöllinen monimuotoisuus asettaa ne voimakkaasti alttiiksi ympäristön muutoksille.
Ympäristö nyt: Puolustus ja luonto hyötyvät rajaseudun soiden ennallistamisesta
Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön työryhmä alkaa syys–lokakuussa selvittää ennallistamisen mahdollisuuksia itärajalla. Kuivattujen soiden ja kosteikoiden vettämmistä…
Millaisen maailman meripihka jätti jälkeensä kymmeniä miljoonia vuosia sitten?
Miten ja millaisessa metsässä meripihka syntyi? Itämeren meripihka avaa ikkunan Suomenkin muinaiseen luontoon.
Viikon luetuimmat
